Allin Blogi

Erillinen treeniblogi

2011-06-15T15:46:00.000+03:00

Treeniblogi siirtyy kokonaan suljettujen ovien taakse, sähköpostilla lisätietoja (esim. pyrpaialli_at_gmail.com tai sitten uta-postista). Näille sivuille päivitetään jatkossa kaikki tulokset yms., kuva-albumi ja youtube-videot ovat edelleen julkisia.

Riiviö

2011-06-14T09:11:00.004+03:00

Taas on yksi ei-kovin-harkittu koirahankinta tehty. Riivinrauta oli kuitenkin niin valloittava, ettei siinä sitten muu auttanut. Iso siitä ainakin tulee, saa nähdä mitä muuta on luvassa ;) Kovin potentiaaliselta vaikuttaa, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Alli on aivan haltioissaan Follesta (ei oo nimi sitten mikään sattuma), yhteinen sävel löytyi aika nopeasti. Aikamoinen rienaajanalku Folle kyllä on, saattaa edessä olla taas aikamoisia haasteita :)

Muutama kuva...

2011-05-31T19:48:00.003+03:00

Ja kuten kuvista näkee, sää oli ihan mahdoton. Onnistuin kuitenkin viikonlopun aikana polttamaan naamani...en kyllä muista, missä välissä siellä aurinko muka paistoi...

Ja meitin luokassa oli aika monta koiraa...odottelu otti vähän voimille...mutta onneksi Alli kastui ihan kauttaaltaan, koska "lampaanahan" Apsi ois ollu aika järkky...

Tuomarin työskentely kävi ihan hyvästä häiriötreenistä...ei vais, voishan sitä Allia joskus yrittää saada vähän skarpimman näköiseksi, kun nyt se on vähän sellaista pakkopullaa...mutta jos sille sanoo "kissa", niin sitä ei enää kehässä sen jälkeen näy ;)

Tämä hampaiden tarkastus ja muu kopelointi meni aika hienosti, Apsi kävi nätisti istumaankin tuomarisetää varten...no, olin kyllä sen verran jäässä, etten olisi itse taipunut mihinkään...
Enkä edes kaatunut...näyttely meni siis erinomaisesti...

Kiitos kuvista Juha!

Erkkariviikonloppu

2011-05-29T22:38:00.004+03:00

Ensiksi kiitän onnitteluista :)

Mutta huhhuh, mikä viikonloppu on nyt takanapäin. Jonkinlaisessa kohmeessa olen vieläkin, ei haglöfs sitten kuitenkaan toiminut ihan koko päivän kestäneessä vesisateessa...eli tänään itse näyttely ja sitten Lentsun toko tapahtuivat ihan suoraan sanottuna paskassa säässä. Vettä tuli ja sade vaan paheni tokon aikana. Tuuli oli myös ihan sieltä...ja kas kummaa, heti kun Turkkunen jäi taakse, niin aurinkokin alkoi pilkistämään. Näyttelyarvostelu löytyy sitten tuolta alhaalta ikäänkuin loppukevennyksenä ;)

Tokoon otin liikkeiksi seuraamisen (ongelmana vas käännös ja siinä "jääminen"), hyppynoudon (tiputtaa kapulan heti hypyssä) ja tunnarin (palautusvauhti). Seuraamiseen tuli yksinkertainen ratkaisu, koska pysähdyn käännöksessä ja koirakin pysähtyy eli tottakai Apsi jätättää...eli kuivaharjotteluksi meni tämäkin. Seuraaminen ei ollut muutenkaan huippua, alkoi väsyminen näkymään aika selkeästi sekä Apsissa että minussa. Hyppynoutoon saatiin alkuun yhdellä laudalla minun mielestä ihan hyviä suorituksia, mutta kolmella laudalla kolautti itsensä ja sen jälkeen ei onnistunut enää mikään. Tätä täytyy ruveta rauhassa tekemään pihassa jollain tosi kevyellä kapulalla (kokonaan uusi, ettei "ota vanhasta painetta") ja pienillä korkeuksilla. Ja palkata vasta sitten, kun on hypyn jälkeen tullut muutaman askeleen kapula suussa. Lentsun mielestä oli ihan selvä, että epämiellyttävää on juuri se hyppääminen kapula suussa, ei hyppääminen sinänsä. Puun kanssa tehdään siis pelkästään estettä (ja vapaamuotoisesti hetsaamalla, ei liikkeenomaisesti), metalllilla voidaan hakea meininkiä niistä kaatuneiden puunrunkojen yli hyppäämisestä (vire on sellaista luokkaa, ettei noissa tiputa...). Ja se tunnari...minun ois niin pitänyt tietää tämä itsekin...jätettiin oma kapula hajustamisen jälkeen yhdessä laudalle ja juostiin sitten ehkä n. 20 metrin päähän, sieltä lähetys, haistelut, oman tuontia noin puolet matkasta ja vapautus (tosin tuli luokse asti kapula suussa). Eipä ollu mälväämistä tai himmailua!!! Ja haistelukin onnistui vaikka porukkaa oli aika lähellä...on se vaan sitten ihan liian yksinkertaista tää tokoilu! Eli taas olin itse sillä kytsäilyllä ja lyhyellä matkalla aiheuttanut tuotakin ongelmaa. Tunnari meni Allilta niin hyvin, et me lopetettiin sit tähän. Tässä vaiheessa kaikki mahdolliset vaatekerratkin oli ihan läpimärkiä. Muutama sana vaihdettiin lopuksi siitä, että mitä Lentsu itse aattelee pyreneesien kanssa tokoilusta, että mihin pitäis erityisesti kiinnittää huomiota. Ja ensimmäisenä, yllätys yllätys, oli se häiriötreenaaminen. Eli häiriötreenaamiseen pitää kiinnittää "normaalia enemmän" huomiota (mutta kuitenkin rauhassa edetä tämänkin kanssa). Toinen asia, yllätys tämäkin, on ohjaajasta etäällä työskentely (esim. ruutu, nouto, merkki, luoksetulo) - tätä pitäisi vahvistaa (vrt. esim. toi tunnaritreeni). Pyreneesien vahvuutena Lentsu piti "temppuluonnetta" eli pyreneesit ovat Lentsun mielestä erityisen eteviä temppuilijoita, mitä pitäisi hyödyntää myös tokossa (tarjoamisen kautta - vahvistaa myös itseluottamusta). Muuten pyreneesit ovatkin sitten ihan vaan tavallisia koiria ;) Oli erityisen mielenkiintoista seurata muiden treenaamista, vaikka ne muutamat aktiiviset aivosolut kovin kohmeessa olivatkin...ja kivaa, että ylipäänsä saatiin tokoporukka kasaan - kiitos vielä teille kaikille sitkeille tokoilijoille! Josko seuraavalla kerralla sitten vähän mukavammassa kelissä ;)

Launantaina vietettiin lähemmäs viisi tuntia Lauran ja Jaanan peltojälkiopissa. Apsi ei todellakaan ollut vireessä, oli ihan tööt edellisen päivän paimennusrupeaman jäljiltä. Allin kanssa tehtiin ihan oikea päätös, että ollaan alettu ihan alkeista hakemaan sitä tarkkuutta ja rytmiä. Ja sillä tiellä täytyy jatkaa ja aina uuden alustan tullessa eteen ei saa haukata liian isoa palaa. Nyt oltiin sellaisella pohkeenkorkuisella kesantopellolla, mikä oli sekin vähän vaikea. Vasta viimeinen jälki, jonka tein vähän sivummalle ja joka ajettiin ihan kaksikseen ilman liina yms. säätöjä (ja tarpeeksi isoilla nameilla...) alkoi näyttää ihan pätevältä jäljestykseltä. Minun täytyy olla edelleen tosi tarkka siitä, etten anna mennä liian nopeasti/nokka liikaa maasta irti. No, täytyy vaan edetä omaan tahtiin. Todella hyödyllistä oli nähdä Kiilan ilmaisutreeniä ja Valtsun reilumpi jäljen ajo ilmaisuineen. On ne aika taitavia!

Perjantain paimennus oli ihan super! Ja supereita olivat kyllä Muska-, Kaffe-, Tosca- ja Tuiske-paimenetkin. Kaisa antoi Allin mennä "törkeesti" lampaille ja sen jälkeen Apsista rupes löytymään ihan uudenlaista menoa ja meininkiä (eli jatkettiin siitä, mihin viimekerralla jäätiin). Ihan lämmöllä muistelen sitä viimeisen kierroksen "tasapainoa"... eli nyt näyttää kyllä siltä, että jatketaan paimentamista...

Noh, ei kovin erikoinen selostus viikonlopun tapahtumista, mutta muistinpa edes jotain. Erityisen mukava oli tavata uusia ihmisiä ja toisaalta tutustua ihan oikeesti myös "virtuaalituttuihin". Kamera pysyi visusti huoneessa koko reissun ajan, videolle sain sentään Valtsun jäljen...mutta nyt se loppukevennys...

2,5 ans (so not kun on vasta 2 v 2kk...). Chien rustique de bonne taille. Exc tête. Exc rapport crâne - museau. Oeil un peu claire. Exc pigmentation. Oreilles un peu écartés. Exc proportions de corps. Exc texture de poil. Mouvement bergère. Ouvre un peu des coudes. Exc porte de fouet.

Koettahan se taas pukkas

2011-05-22T17:02:00.002+03:00

Ihan viime tinkaan jouduin taas päätöksen jättämään, että osallistutaanko vai ei. Tiputteluhan on jo loppunut, mutta se putsaus oli vielä vähän niin ja näin...piti miettiä myös säätä, koska Hakametsän hiekkakenttä olis tyynellä kelillä ollu aikamoinen pätsi. No lähdettiin sitten aikamoisella kiireellä ja vähän liian tiukille meni. Varsinkin kun kisat olivat pysyneet ihan aikataulussakin ;) Hiukan oli Allilla alussa sellaista haahuilua, mutta paikallamakuun jälkeen oli taas ihan skarppi. Ja kaikki meni niin penteleen hienosti! Vihdoinkin, kyllähän tätä varten sitten töitä jouduttiin tekemäänkin. Nyt alkaa olla tosi lupaavaa menoa, paikka oli vaikea, mutta tämä ei näytä enää niin hirveästi haittaavan, kun keskittymiskyky (molempien) on jostain löytynyt. Luoksetulosta 8, noudosta 9, kaukoista 7 ja muista kympit. Itse en ees muista, mitä noissa liikkeissä tapahtui, nyt pysyi ajatus vaan siinä tekemisessä. Tuomarina Ilkka Stén, mukava piippumies, mutta linja poikkes vähän siitä, mitä meijän muissa kokeissa on ollut. Mutta tyytyväinen olen, todella! Ja kun suoritus natsaa kohdalleen, niin tulos on sen mukainen eli pisteitä 183 ja sijoitus 1. Aika kivaa!

Jaa-a

2011-05-18T14:29:00.003+03:00

Ja toukokuun opetus oli, että ihan turha on mitään huomista pidemmälle suunnitella näin niinku koiraharrastuksen näkökulmasta. Hienot oli suunnitelmat ja sitten...juoksut alko. Samperi sentään. Ja tietysti ne alko, tiputtelu siis, juurikin tasan tunti ennen sitä ensimmäistä tokokisaa. Noooooh, mentiinpä silti, sitä vartenhan se tuomari on siellä tarkastamassa ;) Kisattiin kaikesta huolimatta ja kaikki meni tosi hienosti, minä keskityin ja toimin muutenkin tosi koostuneesti ja se näkyi koirassa. Pisteitä en katsellut, mutta ennen hyppyä aattelin, että jes, ykkönen on tulossa...ja kuinka yllättäenkään hyppy (varmimmista varmin liike!!!) meni sitten kierron takia nollille, pisteitä kokonaisuudessaan 151. Tässä sen näkee, ei auttais yhtään antaa keskittymisen herpaantua, ei siis yhtään. Tala oli tuomarina, mukavan tiukka linja ja lämpimästi hän meitä kehui lopuksi ja ihan aiheestakin. Apa oli ihan mahtava! Sitten oltiinkin pari viikkoa lomalla, käytiin näyttelyssä Äänekoskella, jossa tuomari ei sitten kertakaikkiaan pystynyt antamaan (näinhän se menee...) sitä saakelin sertiä (täytyy siis jatkaa tätä näyttishärdelliä), kun koira oli "niin pulskassa kunnossa". Lievästi sanottuna harmitti ajella takaisinpäin...No, onneksi eilinen paimennus meni jo kivasti, Allilla oli kierrokset ihan kaakossa. Ja käytiin paluumatkalla Juhan kanssa vielä Sannalla ja Jarilla ihastelemassa Pöytyän pyrtsiviisikkoa, ihana viisikko kertakaikkiaan (mukaan olis lähteny kaikki, jos poloon ois mahtunu...).

Halloota

2011-04-26T21:25:00.004+03:00

Nyt kyllä kesti tämän päivityksen kanssa, mutta sellaista se välillä on. Aloitetaan vaikka Juhan ottamilla kuvilla, joissa Alli näyttää, kerrankin, ihan itseltään.

Viime viikon treenejä en sen ihmeemmin kyllä enää muistakaan. Poikkeuksellinen viikko oli siinä suhteessa, että lepopäiviä oli peräti kolme. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että treenattiin sitten 2-3 x muina päivinä. Hyvin onnistui näinkin. Jälkiäkin tehtiin yhtenä päivänä, mutta ne meni päin prinkkalaa. Ensimmäisen virheen tein siinä, että vein jäljelle suoraan kesken parhaimman vetoleikin (ihan liian korkea vire) ja toisen siinä, kun jälki "vanheni" vain sen reilun viis minuuttia. Ihan haahuilua siis koko jälki. Perjantaina istuin koko aurinkoisen päivän kennelpiirin epämukavilla penkeillä kuuntelemassa Alatalon Vapun luentoa psyykkisestä valmentautumisesta. Ai että kun moni asia osui sitten naulan kantaan. Osa asioista oli tietysti sellaisia, joita olin jo itse pähkäillyt, mutta kyllä siellä ihan uusiakin ajatuksia virisi. Pitää positiivisesta ajatella, että olen sitten seuraavissa kisoissa vähemmän paskempi ohjaaja ;) Ei vais, mutta kyllä toi meidän tokoilun kisamenestys on ihan siitä kiinni, miten itse osaan "säädellä" itseäni, ettei siis koiran tarvitse ruveta meikäläistä siellä rauhoittelemaan...no kisoja on toukokuulle ihan kasapäin, joten näitä "nuppiasioita" on hyvä treenata. Toukokuu on muutenkin kiireinen, kun sytyttelyt alkaa, on pari näyttelyä, tokokurssit ja -koulutukset ja tietty vielä se bh-kurssikin. Kesälle on ihan turha mitään ihmeempää suunnitella, koska toi Apsi ei paljon tuon turkkinsa kanssa "juhli". Jo nämä "semihelteet" on siinä ja siinä. Tänään hakureissun päätteeksi mylväs kyllä niin innokkaasti vedessä, ettei tosikaan. Haut meni oikein mallikkaasti, aivan kuin taukoa ei olisi ollut ollenkaan.

Kiva sunnuntai

2011-04-17T12:10:00.003+03:00

Jos ei nyt mikään muu ole mennyt putkeen, niin tänään ainakin toko meni! Ehdin ennen kisatreenien alkamista tehdä vähän aksamaista tokoa Apsin kanssa. Alli irtoili putkille ihan itsenäisesti, sai kyllä mennäkin. Mutta ajatuksena tässä oli se, että tehdään putken kautta stoppeja ja maahanmenoja. Ihan loistavia, vauhtiakin oli enemmän kuin tarpeeksi. Kontakteja tehtiin A:lla ja puomilla. Keinua paukuteltiin sekä etu- että takajaloilla, tais ensimmäisen kerran olla pyreneesillä ihan hauskaakin tässä puuhassa. Lopuksi vielä siivekkeen kiertoa, stoppeja ja sivulletuloa. Tähän väliin liikkuroitiin Elinan kanssa kisatreenit. Ja tääkin oli niin kivaa, taitavia koirakoita ja iloista menoa muutenkin, aikaisesta ajankohdasta huolimatta. Kisatreenin jälkeen otin vielä hyvän pätkän seuraamista (sanoisin, että ihan erinomaista), noudon kokonaisena ja toisen kerran vauhtipalkalla, kakeissa palkkasin ensimmäisen vaihdon ja hyppy (kun se este oli kerrankin valmiina...) kokonaisena liikkeenä. Hyvin meni kaikki ja vielä olis intoa ollut. Perfect kertakaikkiaan, kun ymmärsin lopettaakin ajoissa. Lopuksi erehdyttiin lenkille Kauppiin ja virittelin pesiskentälle vielä ruudunkin. Kaks ensimmäistä kosketusalustalle, viimeisellä ilman apuja - hyvin meni ja vauhtikin oli kohdallaan. Tunnaria myös, hienosti aloitti oikealta, haisteli kaikki läpi ja vasta sitten nosti oman. Tällä kertaa myös palautus oli hyvä, nyt minulla etäisyyttä ehkä n. kolme metriä. Lopuks huviteltiin kakeja lumikasassa (ja siis rinteessä) - tosi hauskaa oli! Loppuun Alli oli paikalla makuussa, kun taluttelin seniili-Hempan autoon ;)

Pikaista päivitystä

2011-04-16T18:10:00.002+03:00

Pitäisi kirjoittaa samantein treenit ylös, ei meinaa kyllä muistaa tässä hötäkässä mitään. No perjantai oli ihan kokonaan lepopäivä, siitä on helppo aloittaa. Keskiviikkona oli Päivin tokokurssi, ja iloisesti menin sinne kaks tuntia liian aikaisin...ja treenattiin sitten kuitenkin pienesti tässäkin välissä. Tehtiin kiertojen kautta stoppia ja sivulletuloa, menee aina vaan paremmin. Tunnarikin tehtiin x3, hyvällä laukalla menee, mutta olen itse edelleen siinä parin metrin päässä rivistä, jotta saadaan hyviä palautuksia. Muutama tunnarikapulan vauhtinouto lopuksi ja kyllä se palautus tuosta varmaan paranee ajan kanssa itse liikkeessäkin. Joku kolmaskin liike tehtiin, oisko ollu kaket. En kyllä muista. Tai muistan sen verran, että suunnittelin, että pitäisin parin viikon ajan treenit mahdollisimman lyhyinä, max. 3 liikettä...nooh, sitten itse kurssilla tehtiin paikalla makuuta, ja pyreneesi ei ollut jostain syystä ollenkaan meiningissä mukana. Jouduin ihan ääntä korottamaan, kun nousi ylös. Hyppy otettiin myös ja käskytettynä, oli niin hyvä että jätettiin siihen. Otettiin vielä kiertoja ja stoppeja, hyvin edelleen. Torstaina aloitettiin heti aamusta jäljellä ja esineruudulla. Jäljellä mittaa vain n. 100 metriä (nurmella) ja pieni mutkakin saatiin tehtyä. Käytiin välillä tekemässä esineruutu, eli jälki oli vaan n. vartin vanha. Suorien pätkien ajaminen oikein hyvää, mutta mutkassa mentiin "pitkäksi" pari metriä ennen korjausta. Eli pittää nyt rauhassa keskittyä tarkempaan ajoon. Illalla jatkettiin bh-kurssilla, alkuun tehtiin liikkeestä istumista. Jäi pari kertaa seisomaan ja vasta sitten meni istumaan. Huomasivat, että annoin käskyn ihan eri äänensävyillä silloin, kun onnistui. Ja sen jälkeenhän en enää ollenkaan osannut sanoa yhtään käskyä normaalisti ;) Samalla, kun yks toinen koirakko teki tuota seisomista, niin Apsi otti makuuta. Kääntyilin siinä sitten välillä sivuttain ja välillä selkä koiraan päin. Ihan ok. Lopuksi henkilöryhmää, ilman hihnaa meni hyvin, mutta hihnan kanssa oltiin molemmat ihan ulalla :)
Tänään käytiin ennen aamukahveja ja ruokia tekemässä enemmän tai vähemmän spontaanisti kisamaiset tuossa lähikentällä. Tällä kertaa palkkasin jokaisen liikkeen jälkeen ja mikä oli palkatessa, kun meni niin hyvin!

Ja toookoooaaa

2011-04-12T20:21:00.004+03:00

Suunnitelmiin tuli aamulla pienoinen muutos, kun olin unohtanut tallin avaimen, taas kerran, kotiin. Nyt ei "pelastajaa" ilmaantunut, joten kurvailtiin Liisan kanssa sitten Pirkkahallin parkkikselle. Tai Apsin kanssa ehdittiin tekemään tallin pihalla vähän seuraamista, jääviä ja luoksetulon stoppia+loppuosaa kiertämällä. Tarjos alkuun maahanmenoa ja jouduin antamaan aika selkeän käsiavun. Mutta sitten kun hiffasi, ni hyvin meni. Myös loppuosa onnistui tällä tavalla, pitää jatkaa kokeilua. Kentällä lämpättiin uudestaan jäävillä, ruutuakin otettiin paikan haulla+yhden kerran otettiin reilun matkan päästä ilman kosketusalustaa. Noutoa takaperin, ihan ok. Liisa katsoi meidän seuraamista, saatiin ihan hyviä pätkiä aikaiseksi, vaikka se alku meni vähän haahuiluksi. Tosin tällä kertaa otin alkuun vain parin askeleen seuraamista, että pysyis skarppina. Kerran jo huomautin vähän painavammin ja sitten rupes sujumaan. Kaukoissa Liisa käskytti Allin takana ja tarkoituksena oli palkata siitä toisesta pätevästä istumisesta. Ja eihän se sitten noussut sillä toisella...pari kertaa helpotettuna, viimeisellä palkkasin ekasta vaihdosta. Joku jumitti, mikä lie? Hyppyä avotyyliin, palkkasin istumisen, ihan normijuttu. Loppuun tunnari, kapulat rivissä, aloitti oikealta ja oman kohdalla (7+oma: oma oli 2. tai 3. vas) nosti tosi varman oloisesti. Tehtiin nyt niin (treenikavereilta, Anulta&Luulta, lainattu idea), että jätin Apsin ehkä n. 8 metrin päähän ja tulin itse lähemmäksi kapuloita. Hyvin juoksee kapuloille, mutta tuon palautuksen kanssa ei ihan niin nopeasti edistytä (eli hidas palautus+pyörittelyä, jos matka "liian" pitkä). Mutta toisaaltahan ei olla tuota palautusta hinkattu eli varmaan vauhtipalkalla paranee...Hauska oli myös seurata, miten paljon Viggo oli taas edistynyt - on ne pennut vaan niin ihania!

Eilen tehtiin iltamyöhäsellä pienet tekniikkatokottelut (tunnari, metsku, askeleet, kaket)+jumppaa, kelpasi kyllä Allille muuten niin tylsän päivän päätteeksi...

Pihapuuhia ja tokoilua

2011-04-10T15:35:00.002+03:00

Olikin pieni pähkinä purtavaksi, kun puussa oli tällä kertaa kissa oravan sijaan. Mahdottomasti Alli haisteli maata, mutta ei ymmärtänyt ollenkaan katsoa ylöspäin, ei vaikka miten yritin näyttää ja kertoa "että se kissa on siellä puussa". Ja sitten otin ihan mahdottoman riskin...eläintieteen opetukset menee ihan uusiksi tämän myötä...eli sanoin, että "katsopa missä orava"...heti ymmärsi katsoa ylöspäin, mutta voi voi...pyreneesin pään raksutuksen ois kuullu varmaan Nokialla asti. No, eipä sitten enää raksuttanut siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt pistää pihaa talven jäljiltä kuntoon. Piti kokeilla varmaan viis kertaa kukkapenkin kaivamista, ennen kuin muistui mieleen, että miten sitä pihassa pitikään olla. Ja tämä alla oleva kuva on siis vasta sen 2. kuopan kaivamisen jälkeen, kuten naamasta ja ilmeestä näkee...ihan ei ole viksuimmillaan :)

Eilinen tokoilusessio jaettiin kahtia, ekassa osassa tehtiin avoa kisamaiseen tyyliin, mutta palkattiin vaikeat kohdat. Luoksetulon pysäytyksen jälkeen sivulletulo jäi vajaaksi, muuten ihan ok. Tähän väliin paikalla makuu. Toisella kierroksella otettiin vielä luoksetuloa (vauhtipalkalla stopista), noutoa vauhtipalkalla, merkkiä (kapulan kanssakin onnistui) ja tunnaria. Kapuloille meno on oikein hyvä (laukkaa ihan), mutta palautuksessa siirryin vähän lähemmäksi, kun meinaa ruveta kapula pyörimään pidemmällä matkalla. Loppuun vielä pitkä suora seuraamista. Tänään käytiin Tuulan kanssa treenaamassa kuivalla hiekkakentällä (!). Ehdin alkuun ottamaan jääviä, seuraamista, kakeja ja vähän suuntia. Toisella kierroksella aloitettiin seuraamisella, joka oli taas alkuun vähän levotonta, mutta parani loppua kohden. Pitäis taas tehdä lyhempää pätkää, että pysyy skarppina jo alussa. Sitten tehtiin luoksetuloa, meni ihan pipariksi, eli vauhti oli onnetonta ja tuli taas niitä pysähtymisiä ennen perusasentoa. Matkaa lyhentämällä ja hetsaamalla taidettiin saada muutama ihan napakka suorituskin. Veikkaan, että tässä otti vähän häiriötä, kun kentällä ajeli useampi lapsi pyörillä. Ja taishan siinä muutama vanhempikin olla mukana. Eli olis ehkä kannattanut ottaa helpotettuna/hetsaamalla ja vasta sitten kokeilla liikkeenomaisempana. Noutoa myös, hetsaamalla ja vauhtipalkalla ihan ok suoritus. Loppuun tunnari x2, Tuula vei kapulat kisamaiseen riviin, ensimmäisellä tuonnilla tiputti kapulan minun eteen (nostatin kyllä), toisella tuli jo käteen asti. Ja haistelut taas rauhalliset. Loppuun reilun kolmen minuutin paikalla makuu, ei huomautettavaa. Kivaa oli ja kelihän oli taas mitä mainioin. Apsi kunnostautui eilen tammela-turneella. Erityisen hienosti käyttäytyi, kun käytiin kahvilla. Eli kannatti varmaankin silloin joskus nökötellä siellä hemmetin asemalla toista tuntia kerrallaan...kunhan nyt tuo muukin työ rupeaisi kantamaan niitä kolmostuloksia korkeammalle ;)

Jälkiiiiii!

2011-04-08T19:14:00.003+03:00

Tosin ihan vaan reilun 10 metrin mittainen pienen pienellä mutkalla, mutta silti :) Sen verran innostuttiin, että laitoin Allin vielä hakemaan rukkasetkin. Ei kyllä ollut tallattu alue, mutta who cares :) Ja tokoilutkin oli niin kivat :) Koiran kanssa puuhastelu on niin hienoa :) No, nyt saa hymiöt riittää.

Tokoilut aloitettiin luoksetulolla ja taas tehtiin takaperin. Nyt oon muuten huomannut sen, että kun stoppi-käsky tulee kimahdettua vähän einiinnormaalillaäänensävyllä, niin Apsille on ehdottomasti hymyiltävä sitten siinä sivulletulovaiheessa...no, vauhtia ollaan kyllä tähän saatu vauhtipalkallakin, mutta kokeessa tuo olis hyvä muistaa. On se vaan niin omanlaisensa. Stopit oli hyviä, vaikkei alusta niin huippu ollutkaan (kun sitä hiekotushiekkaa on vielä niin paljon). Loppuun koko liike mukavan vauhdikkaasti ja täsmällisesti. Tähän väliin seuraamista ja paikka tuntui olevan aika hyvä, koska sain välillä ihan tihrustella, että missä Apsi oikein menee...käännökset onnistui hyvin, ei tarvinnut päälle kävellä vas käännöksissä. Loppuun piti ottaa vielä se 50 askeleen seuraaminen, mutta parkkis riitti tällä kertaa vaan 37 askeleeseen...seuraavaks noutoa, takaperin. Ekaks sivulletuloja ja luovutusta, sitten kapula meidän väliin, lopuks pari kokonaisena, toinen vauhtipalkalla. Mukavasti on se perusasento/luovutusasento parantunut, jossain kohden tuli aina vinoon ja vielä väljästi. Jatkettiin kapulan kanssa ja mentiin tekemään hyppyä sellaisen puolen metrin pituiselle puunrungolle (oli vaan ehkä n. 20 senttiä korkea). Innostui kovin, eikä meinannut sitten lopulta antaa kapulaa ollenkaan pois...tehtiin lopuks pari merkkiä ja sitten lähettelin Apsia vielä merkiltä hypylle...ja se toimi, vaikka välimatkaa oli reilut kymmenen metriä. Eli hahmottaa kyllä tosi hyvin ja ymmärtää käskytkin, vaikka aina välillä vähän epäilyttää...Allilla oli tosi kivaa, pitäis tällaista erikoisempaa keksiä useamminkin. Tokoilujen jälkeen tehtiin sit se jälki ja esineruutu, eipä paljon talvi tunnu missään eli oli heti menossa mukana. Lopuks vielä Johannan ja mäykkyjen kanssa lenkille, hauskaa oli sielläkin.

Apsilla oli tänään myös fyssa. Tokoilupuoli (oikea puoli) oli ihan juntturassa, erityisesti joku 2. jotain ? Mutta siis se lapojen alue oli pahin ja nimenomaan oikealta puolelta. Muuten oli ok, lihaksia Allille on Elinan mukaan tullut taas lisää, sanoi jo bodariksikin...tänään piti vielä mennä hissukseen tokoilemaan kisaryhmän kanssa, mutta Elinalta tuli tiukka "ei". Et ei siis mennä.

Ihan reilusti pihalla

2011-04-07T20:17:00.002+03:00

Eipä paljon sade ja räntä haitannut, kun oltiin herwoodissa Päivin BH-kurssilla. Ai että miten kiva, kun sai olla ulkona! Muutama muu koiraryhmä treenasi samaan aikaan, autoja seilaili ja ihmisiä oli siellä täällä. Ja Apsin keskittyminen oli oikein hienoa! On se vaan hyvä!!! Tehtiin seuraamista, jääviä ja luoksetuloa ja tietysti treenattiin sitä ilmoittautumista. Kaikki meni tosi hienosti. Ensimmäistä kertaa kokeiltiin hidasta seuraamista, aika mallikasta oli siitä huolimatta. Myös luoksetuloa otettiin maasta ensimmäistä kertaa, vauhti ei päätä huimannut, mutta ehkä se makailu siellä vesilätäkössä hiukan hidasti...on se vaan hienoa tää kevät...

Rainy days

2011-04-04T19:39:00.003+03:00

Ja siksi ollaankin tokoiltu sisällä. Sunnuntai meni toisin kuin oli alunperin suunniteltu ja tokoiltiin sitten lopulta vain olkkarissa. Jääviä tehtiin, istuminen onnistuu aika hyvin, ihan vaan pienen pieni käsiapu tarvitaan...Kaukot menee minun mielestä ihan kivasti (varsinkin m-s), mutta en kyllä ihan aina näe sitä toista takajalkaa, että liikkuuko se vai ei. Metskuakin pideltiin, heiteltiin ja noudettiin. Tunnaria myös. Askeleissa olin todella tiukka, perusasento näyttäis nyt pysyvän vähän taaempana.

Tänään tokoiltiin peräti kolme settiä. Mentiin aamusta niin aikaisin tallille, että ehdittiin tekemään vaikka mitä ennen Liisan tuloa. Lämpät tehtiin aksan kera, juostiin putkia, tehtiin kontakteja ja paukuteltiin sitä keinua :) Noutoa ja luoksaria tehtiin takaperin. Noudossa aloitettiin pidolla+luovutuksella, seuraavaks se kapula oli meidän välissä ja vasta loppuun otettiin kokonaisena, toinen vauhtina ja toinen loppuun asti. Aika hyvä! Luoksarissa otettiin aluks sivulletuloa, sit stopista tuloja ja loppuun tietenkin koko liike, samalla idealla kuin noudossakin. Tämäkin tosi hyvin! Näiden välissä otettiin seuraamista, muuten ok mutta nyt kun skarppaa vas käännöksissä, niin ne aukeaa vähän liiaksi. No, josko tämä vielä tästä paranisi...metskua otettiin seuraavaksi ja koska kapula oli hiukkasen kylmä, niin sen nostaminen oli todella epämiellyttävää...mutta nosti kuitenkin ja lopulta hakikin parin metrin päästä. Sitten vielä kaket ja nekin oli mainiot. Toisessa setissä tehtiin kaikki jäävät, ekaks palkat heti asennosta ja loppuun koko liikkeenä. Tehtiin ruutua paikan hakuna ja kosketusalustalla, lopuksi merkin kautta (mutta edelleen kosketusalustalle). Hyvin menee merkille, ruutuun meno vois olla vähän vauhdikkaampi. Mutta ehkä se kesä auttaa tähän liikkeeseen :) Kolmannessa setissä pelkkää tunnaria x2, Liisa vei kapulat. Nosti molemmissa hyvin oman, mutta toisessa tiputti sen haistellessaan vielä toista...nosti kuitenkin ja toi. Eli ei mitään hälyttävää ;) Tähänkin otin vielä muutaman luovutuksen ja lopuksi sai vielä noutaa kapulaa. Oikein hyvä! Kivaa oli myös nähdä Viggo-penneliä, on se vaan niin ihana ja reipas. Näinköhän sitä enää itse osais pennun kanssa tokoilla ;)

Käytiin Apsin kanssa vielä piiiiitkällä lenkillä. Sen verran pitkällä, että kehtas kahvitkin keittää :)

Tokoilua suunnitelman mukaan

2011-04-02T17:26:00.003+03:00

Eilisissä ryhmätreeneissä pitäydyin melkein suunnitelmassa ja tehtiin siis sitä seuraamista, hyppyä ja tunnaria. Seuraamisessa ei alkuun ollut oikein mukana, mutta yhden pidemmän pätkän jälkeen alkoi sitten sujua paremmin. Vinkiksi tuli käännösten suhteen se, että pitäisi antaa vähän vinkkiä...eli en sitten kuitenkaan sitä päätäni käännä ajoissa, kuten olen kuvitellut koko ajan tekeväni. Vauhdin hidastaminen ei kannata, koska silloin Apsi ehtii jo istumaan...eli taitaa mennä taas kuivaharjoitteluksi nämä käännökset. Hyppyä otettiin kisamaisesti, muuten ok, mutta himpun verran perusasento jäi vajaaksi. Tunnarissa Anu vei kapulat ja lähetin Allin varuiks vaan parin metrin päästä. Tais kahta kapulaa haistella ennen oman nostoa. Aika hyvä siis. Otin loppuun vielä kaket ja palkkasin jo ekasta vaihdosta. Taas näytti siltä, ettei varmana nouse, mutta nousi ihan erinomaisen hienosti, vaikka jäi ihan ypöyksin muiden keskelle ;) Yksiksemme tehtiin jääviä, kakeja ja merkkiä (tosin ihan vaan muutaman metrin päästä). Eikä näissä sen ihmeempää. Kivaa oli! Ja Bertan kanssa matkustaminenkin on sujunut jo pidemmän aikaa tosi hyvin, oikein hyvää harjoitusta muutenkin...

Tänään tsekattiin sitten taas sitä avon kisakuntoa. Hiukka puuduttavaa, mutta ei voi mittään. Palkatta kaikki liikkeet ja kaikki liikkeethän meni ihan erinomaisen hyvin. Ainoana miinuksena luoksetulon perusasento (jäi vajaaksi). No, ei auta muu kuin hinkuttaa ja hinkuttaa, taas kerran...

Viikon opetus...

2011-04-01T17:04:00.003+03:00

...on hyvinkin tuttu. Ei siis auttais treenailla, jos ei yhtään ole valmistautunut. Maanantai ja tiistai meni ihan suunnitellusti, melkein. Ainoa hama liittyi noutoon, kun summamutikassa päädyin sitä ottamaan puistossa ihan vaan pienellä oksanpätkällä...eikä siinä mitään, hienot noudot ja normiluovutukset (vaikkei ihan helppoa olekaan ylipitkän kepukan kanssa). Mutta tämä sai aikaan sellaisen keppikierteen, että noi lenkit on tällä hetkellä aikamoista sähellystä, kun pitää jokaiseen oksanpätkään tarttua kiinni. Sitä siis todellakin saa, mitä tilaa. Keskiviikon viimeinen meirän hallin vuoro oli myös vähän kaksjakoinen. Alku meni ihan onnettomasti, Alli lähti pari kertaa lapasesta, kun viereisellä kentällä pamahti keinu. Sain ihan hyvään tilaan kyllä tämän jälkeen, mutta aattelin laittaa sitten meidät molemmat jäähylle. Uusintakierroksella ihan hyvää ilmettä, taidettiin tehdä jääviä, seuraamista, noudon luovutuksia, kakeja ja hyppyä. Ja se tunnarikin tehtiin ihan onnistuneesti. Tosin en ottanut näihin liikkurointia, muistaakseni. Paikalla makuu oli aikas vaikea, kun viimeisen kerran kunniaksi nautittiin samalla herkuista kuplivan kera...mukavaa oli, kiitos vielä treenikavereille!

Eilen Apsiliini lepäili, tänään ollaan tehty vähän perusasentoa askeleiden kera, kakeja ja nostoja+luovutuksia sekä metskulla että tunnarikapulalla. Illalla on vuorossa vielä kisaryhmän treenit. Suunnitelmissa on taas seuraamista, tunnaria, hyppyä ja tietty ne ryhmäliikkeet. Ja yksikseen voitais kokeilla vaikka merkkiä/ruutua ja vähän kakeja ja jääviä...

Pirttihirmu II

2011-03-27T14:56:00.002+03:00

Joo-o, eipä siinä sitten kauan mennyt. Pyreneesineito seuraa kovin tehokkaasti ensimmäisen pirttihirmun, Siirin, jalanjälkiä...tämä loppuviikko on mennyt enemmän tai vähemmän neitiä maan pinnalle palautellessa. Mutta kilttihän tuo Alli on, uskoo kyllä, mutta Hemun kanssa meinaa vähän raja ylittyä, jos ei itse ole tarkkana. En oikein tiedä, että mistä tuo äkillinen vahtimistarve on nyt tullut, mutta on tällä hetkellä todella tarkka tavaroista (esmes treenirepusta, loimesta, jopa metalli- ja tunnarikapuloista...) ja tuuppii/näykkii Hemua kauemmaksi. Ja kun Hemu on sitten niin pihalla, ettei se oikein meinaa tajuta, mistä on kyse. No, tarkkana saa olla. Tosin taas tänään mietin lenkin yhteydessä, että kyllä tuo Alli on sitten kuitenkin niin mahdottoman helppo ja huoleton koira. Hyvin on kuulolla eikä sellaista ihan mahdotonta koohausta ole ollenkaan. Eikä enää tarvitse kaikkia koiria tai ihmisiä käydä moikkaamassa, huh. Tänäänkin tepasteltiin koko lenkki (paitsi tienylitykset) vapaana, vaikka vastaan tuli jos jonkinlaista porukkaa (toistakymmentä villakoiraa kerralla, pari ponia, hiihtäjiä, juoksijoita, sauvakävelijöitä). Ja hienosti kulkee sivulla. Siis mukava tasapaino on kaiken kaikkiaan löytymässä. Ja aattelen kyllä, ettei se välttämättä aikaisemmin olisi löytynytkään, vaikka varmasti joitakin virheitä tässä matkan varrella on tehty (ja tullaan tekemään). Itse olen tyytyväinen meidän tekemiseen, jos nyt jotain muuttaisin, niin ehkä olisin vähän säästeliäämmin käynyt alkuun ryhmätreeneissä (tai vastaavasti helpottanut ko. treenejä huomattavasti). Siis toisin sanoen olisi hieman enemmän pitänyt keskittyä siihen tekemisen laatuun/intensiteettiin/hyvään ilmeeseen ;) Mutta ihan hyvä näinkin, onpahan tullut Apsi "tutuksi" ihan kantapäänkin kautta...tästä on hyvä jatkaa!

No höh, tais joku blockage lähteä liikkeelle...tänään treenataan varmaan ihan pienesti tekniikka, kun tuli tehtyä taas niin pitkä lenkki. Tosin eihän pyreneesillä neljän tunnin lenkki tunnu missään, ei vaikka jäällä joutui vähän enemmän tekemään töitä sen etenemisen kanssa...

Alli the camper

2011-03-26T16:34:00.002+02:00

Allin synttärit jäi kaiken hulinan jalkoihin, vahinko otettiin takaisin pienellä päiväretkellä. Sankari sai syödä herkkunsa ihan ulkoilmassa, reilun lenkin jälkeen. Tosin vielä ei ihan niin sivistyneitä olla, että sporkilla syötäisiin...

Tokoiltukin ollaan oikeastaan ihan normisti, vaikkei ajatus ole niin mukana pysynytkään. Eilen treenattiin kisaryhmän kanssa ja treenit meni tosi kivasti. Tänään Liisan ja Päivin kanssa olin ekan setin itse vähän kohmeessa, toisella saatiin taas hyvä ilme aikaiseksi. Ja muutenkin alkaa näyttää oikein hyvältä, lieneekö tuo maaginen kahden vuoden ikä nyt sitten tehnyt tehtävänsä :) Tänään nähtiin ihana, viikolla kotiutunut Viggo-partiskin. Ai että miten ihana tapaus. Allikin osas olla tosi hienosti pennun kanssa, mutta Balden kanssa meno oli sitten jo vähän riehakkaampaa. Ei voi muuta taas sanoa, kuin että Apsi on paras!

Siiri, koirista parhain

2011-03-23T15:30:00.001+02:00

31.7.1999-21.3.2011

Sunnuntain tokot

2011-03-20T17:24:00.003+02:00

Tänään oltiin Tuulan kanssa Prisman parkkiksella. Alli aloitti seuraamisella, tuntui ja näyttikin oikein hyvältä. Liikkuroituna jäävät, oikein hyvät. Ruudussa vain paikan hakua, kun oli niin liukasta, hyvin nämäkin. Sitten tunnari. Matkaa ehkä pari kolme metriä. Kesken haistelun jäi ihmettelemään jostain korkeasta sähköhärpäkkeestä putoavien lumikokkareiden ääniä. Maltoin pitää suuni kiinni ja Apsi jatkoi haistelua ja toi oman. Toinen meni aika lailla samalla kaavalla. Tyytyväinen olen, erityisesti siihen, että annoin Apsin tehdä rauhassa töitä. Tuulan ja Aplan lämmitellessä tehtiin vielä kaukoja ja noutoa. Oikein hyvät treenit!

Nonniin

2011-03-19T17:21:00.003+02:00

Ja päivitystä pitäisi pukata. On kyllä niin monta treeniä kirjattavana, että taidan tyytyä ihan vain yleiskatsaukseen. Tekniikkatreeneissä listalla ovat edelleen olleet ne kaukot. Ja siellä ne pysyykin, koska teplaa edelleen (m-s), vaikkakin paikallaan. Myös metskun kanssa ollaan pelattu; nostoa, luovutusta ja vähän sellaista liikkeenomaistakin. Tunnarikapulan nostoa ja pitoa ollaan myös tehty itse liikkeen kera. Ja erityisesti ollaan keskitytty askelsiirtymiin ja perusasentoon. Vauhtitreeneissä ollaan tehty ruutua, merkkiä, noutoa ja hyppynoutoa. Hyppynouto tuli ohjelmaan ihan vahingossa, kun löydettiin mukavan paksu puunrunko, jonka yli Apsi tykkäsi oikein mielellään hypätä. Innostui jopa niin paljon, ettei sitten enää luovuttanutkaan sitä kapulaa...ei kyllä tässä vaiheessa haittaa yhtään...Yhteisissä treeneissä teemana on ollut edelleen sellaisen rennon ja mukavan vireen saavuttaminen. Keskiviikkona tämä onnistui, perjantaina yhden mutkan kautta. Keskiviikkona tehtiin vähän seuraamista ja se tunnari. Tunnari onnistui, palautus vähän niin ja näin. Paikalla olot ok. Kaikkea pientä sählättiin alussa, lähinnä seuraamista, jääviä ja kakeja. Perjantaina paikalla olot ihan ok, istumisessa en mennyt piiloon. Taas tehtiin alkuun pientä kivaa ennen toista sessiota, hyvä vire. Toinen setti aloitettiin seuraamisella. Seuraaminen ihan ok, hiukan edistää. Paha paikka oli, kun Eka teki A:ta jossain kohtaa, mutta pystyi hienosti jatkamaan liikettä. Se olin lähinnä minä, joka jäätyi ;) Tunnarin kanssa tulikin sitten se mutka. Ensimmäisellä haistelulla oli juuri päässyt vauhtiin, kun viereisellä kentällä koira sujahti pussiin...ja haistelu stoppas siihen. Tässä välissä Apsi tarjosi kaikkea mahdollista kapuloiden päällä istumisesta aina siihen makaamiseen. Yritin tehdä väliin vähän jääviä ja seuraamista, mitkä teki ihan normisti. Mutta toisella kierroksella taas sama juttu, aina käskyllä se toinen koira meni pussiin...tämä oli minulle oikein hyvä harjoitus, kun meinas itseltä tosissaan hermot mennä. Mutta sain kuin sainkin itseni hillittyä ja ihan aktiivisesti mietin, miten asia ratkaistaan. Tässä välissä taisin tehdä kakeja ja haetutin jopa sitä omaa kapulaakin ikäänkuin noutona. Kolmannella kerralla (jos pysyin laskuissa mukana) oman nosto onnistui, vaikkakin aika helpotettuna (nakotettiin ihan kasan edessä). Olin tosi tyytyväinen, että pystyi lopulta tekemään tämän. Tai siis siitä, että me molemmat pystyttiin toimimaan ;) Se hyvä puoli ryhmässä treenaamisessa on, että sieltä saa aika hyviä vinkkejä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tässä tunnarissahan ollaan keskitytty pelkästään siihen haisteluun, nyt siihen vois taas yrittää lisätä sitä vauhtipuolta, mikä vois ehkä vastaavanlaisissa tilanteissa helpottaa itse liikkeen suorittamista. Siis ajatuksena on jotenkin sen motivaation lisääminen sen vauhdin kautta.

Tänään tehtiin sit vähän korjaussarjaa kotona, 4 toistoa tunnarista ja kaikki oikein hyviä. Jopa luovutuksessa alkaa olla ihan ideaa. Tänään ehkä vielä vähän jumppaa ja jotain muuta pientä. Huomenna oli tarkoitus treenata ulkona, mut ans kattoo vielä. Keli on nimittäin ihan hirveä...

Tunnari success

2011-03-13T13:01:00.002+02:00

Tänään käytiin Tuulan kanssa tokoilemassa. Tuula katseli alkuun meidän käännöksiä, tein nyt niin että pysähdyin aina käännöksen jälkeen. Oikean käännöksissä meinaa hieman valua, mutta korjaa kyllä paikkansa nopeasti. Seuraavaks taisin ottaa luoksetuloa käskytettynä ja takapalkalla. Not good, aivan hirveetä ennakointia. Väliin yksi läpijuoksu ja seuraava stoppi ilman takapalkkaa onnistui jo hyvin...Ruutua otettiin targetilla, Tuula seisoi häiriönä ruudun vieressä, mutta Alli ei tästä häiriintynyt, varasti jopa muutaman kerran. Kaukoja otin noin neljän metrin päästä sarjalla m-i-s x2, hyvät vaihdot, takajalat eivät liikkuneet. Ja loppuun tunnaria liikkuroituna ihan ensimmäistä kertaa...oman lisäksi tais olla 8 kapulaa, jotka Tuula laittoi sikin sokin. Matkaa ehkä n. 4 metriä. Ensimmäisellä haisteli hyvin ja toi oman. Tuomisessa kyllä pyörittelee. Toistoilla kapulat laitettiin eri paikkaan. Taas reipas kapuloille meno, rauhallinen haistelu ja oman palautus. Jee!!!! Loppuun vauhdikas seuraamispätkä ja hyvät leikit. Kivaa oli!

Ei niin vakavaa

2011-03-12T12:40:00.003+02:00

Tämä viikko on mennyt vähän hurlumhei-meiningillä tokon suhteen. Eiliset kisaryhmän tallitreenit otettiin varman päälle. Alkuun ryhmäliikkeet yhdessä. Istuminen ok, en mennyt piiloon. Paikalla makaaminen hyvä, pää kyllä nousi, kun muutama koira vapautettiin/palkattiin välissä, mutta pääppä meni sitten nätisti takaisin maahan. Muistaakseni se ainut ongelma liittyi siihen maassapysymiseen aloituksessa, koska aloitettiin meidän päästä ja koirakoita tais olla 8. Palkkailin maahan muutaman kerran. Sitten otettiin kaksin kaikkea pientä; kakeja, jääviä, seuraamista, askeleita, kapulan pitoa. Lopetettiin hyvään repismisleikkiin. Lyhyet treenit, mutta kivasti meni. Tai menihän siinä muiden suorituksia ihastellessa taas aika tovi...

Tänään käytiin heti aamusta Sorsapuistossa. Tehtiin taas ruutua, alkuun targetilla ja loppuun merkin kautta ilman targettia. Hyvin alkaa taas paikka löytymään. Pitkähkö, suora seuraamispätkäkin tehtiin, hyvä kontakti+paikka koko ajan. Noutoon jätin kapulan meidän väliin, ideana oli se, että saisin Allille vähän ajatusta siitä kapulalle menosta (taakse kiertäen) ja toisaalta taas siitä palautuksesta. Hyvin onnistui tämäkin. Kakeja palloleikin kera ja muutama luoksetulon stoppikin ehdittiin. Seuraava etappi oli sitten asematunnelissa, jossa tehtiin askeleita, jääviä, luoksetulon loppuosaa sekä maasta että seisomisesta ja muutamat kaket. Tää oli kivaa, keskittyminen ihan erinomaista. Kaupunkireissun jälkeen tehtiin pihassa vielä muutama tunnari. Yhden söhläs, muut hyvin.

Parin päivän tokot

2011-03-10T20:08:00.003+02:00

Eilen illalla treenattiin Maijun ja Anun kanssa hallilla. Kävin alkuun tekemässä Allin kanssa kaikkea pientä. Ajatuksena oli saada Apsi sellaiseen mukavaan tilaan/vireeseen. Taisin siinä onnistua ja vein sitten takaisin autoon. Loppuun otin sitten Apsin kanssa taas niitä luoksetulon jättöjä, jotka parani toistojen myötä. Ja oli tosi hyödyllistä, kun muut kertoivat, milloin on hyvä hetki palkata. Kun ei ole niitä silmiä selässä vieläkään...sitten otin kaukoja, tais olla i-s ja m-s vaihtoja, joihin kaipasin taas niitä tarkkoja silmäpareja. Kaket meni sinnepäin, etujalkoja ei kyllä tuo tarpeeksi eteen, mikä aiheuttaa sitten vähän vaikean asennon ja sen, että toinen takajalka liikkuu usein. Eli jatketaan edelleen kaukosulkeisia. Alli oli jotenkin, voisko jopa sanoa, hulvattomalla päällä. Ilmeisesti tämä sisätilaongelma alkaa purkautua. Aika ja tää meidän tiukempi, mutta iloisempi linja on varmaan auttanu osaltaan. Ja toinen merkittävä asia on varmaan se, etten itse keskity enää niinkään siihen ongelmaan vaan sen ratkaisemiseen, mikä käytännössä on oikeastaan tarkoittanut vaan sitä, että keskityn vähän enemmän siihen meidän yhteiseen tekemiseen. Maiju ehdotti, että kokeillaan, miten Apsi nyt reagoisi, jos viereisellä aksakentällä kävis tekemässä jotain. Aattelin sit samalla seurauttaa Allia ja se meni tosi hyvin. Ja repimisleikki oli parempaa kuin aikoihin sisätiloissa. Aika kivat fiilikset, tunnelin päässä näkyy taas valoa. Loppuun lyhyet paikalla olot, makuu ja istuminen ok. Makuussa istumiseen tarvittiin kyllä toinen käsky, joten otettiin vielä toiseen kertaan.

Tänään käytiin Sorsapuistossa ja ihan tarkoituksella. Neljän jälkeen siellä on aika mukavasti trafiikkia ja halusin tänään vetää sellaiset mukavat vauhtitreenit hyvässä häiriössä. Aloitettiin merkki-ruutu leikillä ja siihen nähden, ettei olla kertaakaan tehty, meni tosi hyvin. Ruudussa oli kyllä targetti, mutta silti aika kivasti hahmotti tän idean. Loppuun muutama ruutu perinteisesti merkin kautta. Tähän väliin yksi nouto vauhtipalkalla, ok. Seuraamiseen otin paljon käännöksiä ja askeleet, seuraaminen oli aika lailla täydellistä. Tosi skarppina pysyi - tästä ihan megapalkka. Riehumisten jälkeen otin tunnarin. piti ihan kokeilla, miten pystyy keskittymään, varsinkin kun vire oli tosi korkealla. Matka oli lyhyt, n. neljä metriä. Kapuloita 6 rivissä. 3 toistoa ja jokaisella toi oman. Olin tosi tyytyväinen! Loppuun vielä muutamia kaukojen vaihtoja palloleikin kera. Hyvin meni, jalkojen liikkumista en ainakaan itse huomannut. Hyvät treenit siis nämäkin! Eikä kertaakaan keskittyminen herpaantunut, vaikka väkeä (ihmisiä ja koiria) oli kuin pipoa. Hyvä Alli!

Kevättä kohti mennään kovaa vauhtia. Keväälle on muutama toko- ja jälkikurssi tiedossa. Paimentamaankin päästään, varsinkin kun sain Apsille paikan vielä Hilskan sytyttelykurssille. Kiva kevät tiedossa!

Kisapäivitys

2011-03-09T17:00:00.003+02:00

Sunnuntain oli varsin exotique tokokisa Kangasalla. Tuloksellisesti ei mikään kovin kummoinen kisa meiltä, mutta hauskaa kyllä oli :) Pakkasta oli mittarin mukaan n. -5, mutta kovan tuulen takia asteita lienee roimasti enemmän. Kenttä oli...no...lumikökkäreiden valtaama ja tosi liukas. Mutta onneksi PKY:n kisoissa oli hyvä tunnelma ja aurinkokin paistoi mukavasti koko päivän. Hauskimpana tapahtumana ehkä liikkurin päästäisjahti meijän kehässä (tai yksi spitz yritti ekana, mutta ei saanut kiinni...). Kisaa edeltävänä päivänä tajusin aikatauluja varmistellessa, että kisapaikalla on sitten kaksi kehää. Pienen pieni paniikki iski siinä vaiheessa, eikä asiaa helpottanut yhtään se, että tuomarikin oli ihan sieltä parhaimmasta päästä (=tiukka), Jaana Tala. Lauantaina elättelin kovasti jo toiveita siitä, että flunssani menis pahempaan suuntaan tai että edes toi polvi menis kunnolla. Tai että ne Allin juoksut alkais. Mutta ei. Pientä flunssaa joo, vähän kipua polvessa, ei tietoakaan juoksuista. Lähdettävähän se sitten oli ;)

Avossa oli alunperin 17 koirakkoa, mutta muutama poisjäänti tais sitten olla. Luokan alun myöhästymisen takia palloiltiin kisapaikalla reilu tunti, mikä oli ehkä hieman liikaa. Toisaalta Allia piti kyllä lämpätäkin ihan reilusti kelin takia, mutta turhaa seisoskelua kyllä tuli. Autoakaan ei ihan hollille saanut, joten Apsi oli koko ajan mukana. Eikä kyllä missään vaiheessa edes palellut, vaikkei takkiakaan päällä ollut. No, itse kisaan siis. Etukäteen olin ajatetellut, että kolme asiaa pitää muistaa kehässä: rutiinit, rauhallisuus ja palkkaus. Ja melkein ne muistinkin...kehäänmenoonhan meillä on nykyään sellainen "rutiini", että otan remmit irti ennen kehää ja sitten Apsi odottelee jalkojeni välissä (tässä vähän rauhoittumista ja kontaktista palkkailua). Ja tämä onnistui siis oikein hyvin. Seuraamiseen olen tyytyväinen, Apsi väänsi itsensä jopa niiden lumikökkäreiden yli ilman kiertoreittejä. Ja tästä saatiin 9. Liikkeestä maahanmeno 10. Luoksetulossa kaikki hyvin pysähtymiseen asti (siis pysähtyi hyvin!), mutta sitten tapahtui jotain ihan ihmeellistä. Tuli vasta 3. käskyllä sivulle. Tästä siis 0. Yllätyin todella, enkä muuta selitystä keksi kuin sen, ettei Alli kuullut ensimmäistä sivu-käskyä. Tuuli oli siis todella kova, enkä minä välillä kuullut edes liikkurin käskyjä (vaikka olikin möreä-ääninen mies...). Ja sitten Allin kohdalla kaikki tämmöinen lisää epävarmuutta ja se varmaankin aiheutti sen epäröinnin (ei siis auttanut yhtään se, että jouduin todella huutamaan ne seuraavat sivu-käskyt...). Tässä kohtaa hävis tatsi ihan kokonaan ja liikkeestä seisominen meni myös nollille (meni maihin). Tämän otan omaan piikkiin, olisi pitänyt varmistaa, että Apsi on "mukana". Noutokaan ei mennyt odotetulla tavalla. Lähti hyvin kapulalle, mutta rupes sitten haistelemaan sitä kökkökasaa, mihin olin sitten saanut sen kapulan heitettyä...veikkaan, että siinä oli jonkun koiran merkkaukset (toinen vaihtoehto on, että siinä oli se kisan maskottipäästäinen pöyrinyt). Annoin kolme aika painavaa käskyä ja Alli toi kapulan, lopulta, minulle. Eli toisaalta ihan hyvä, että pystyi sen kuitenkin tekemään vaikka oli ihan selvästi todella epämiellyttävää. Seuraavaksi kaket. Aattelin ekaks, että tulee olemaan vaikea, kun liikkuri seisoi takana sen korkean kepin kanssa. Mutta mitä vielä, ihan täydelliset kaukot, perusasentoon nousuun tarvittiin toinen käsky. Tästä 9. Hyppy 10. Eli aika kaksijakoista. Ne liikkeet, mistä pisteet saatiin, oli ihan vimpan päälle, koska Talalta ei mitään säälipisteitä heru (ja hyvä niin). Lopuksi kommentoitiin, että Apsi tekee iloisen oloisesti ja mielellään töitä. Ja että minä olin rauhallinen kehässä, mikä vaikutti positiivisesti koiraankin. Alli oli kehässä kyllä ihan mahdottoman hyvä, ei mitään ylimääräistä huuhailua. Minä onnistuin palkkaamisessa aika hyvin, muistin myös rutiinit (virittelyt) seisomista lukuunottamatta. Liikkeiden välit menivät myös hyvin, vaikkeivat ihan suunnitelmien mukaan, koska liikkeiden jälkeen oli luvassa aina muutama kommentti. Mutta Apsi kesti hyvin sivulla ;) Toinen kehäkään ei sitten haitannut Apsia yhtään. Paikalla makuu otettiin ihan viimeiseksi ja siinä vaiheessa oltiin koepaikalla vietetty jo useampi tunti...no, tämä oli se liike, mitä pidin tällä hetkellä epävarmimpana (harjoituksen puute). Ja tietenkin se samassa luokassa kisannut sakemanniuroskin parkkeeras itsensä siihen kehän laidalle ihan suoraan Apsin eteen juuri meidän vuoron ajaksi. Että hieman ihmettelin, kun Alli ei lähtenyt piilolle perään...tai tullut edes siinä vaiheessa, kun joku vakuuttavan äänen omaava koiruus railakkaasti haukahti muutamaan otteeseen. Tai että Apsi makas pää maassa, kun tultiin piilosta pois. Tosin tuomarin kommentointi yllätti ihan täysin. Alli oli kuulemma hienosti maannut pää maassa, mutta haukkunut, kun se toinen koira haukkui. Piilolle tuota haukkumista ei kuulunut, joten tod.näk. kyseessä on ollut pyrrimäinen puhkuminen korkeintaan. Varmaan yritti saada vieressä makaavaa Baldea herätettyä, että josko prinssi olis valmiina puolustamaan pyrrineitoa;) Ei vais, ei saa kyllä äännähdellä ollenkaan. Pisteitä 8,5. Eli saldona 3-tulos, 118,5 pistettä. Nyt ei muuta kuin treenaamaan ja kisapaikkaa varaamaan (toukokuulle seuraavat kisat).

No eilenhän hullutultiin sitten ihan kunnolla. Otettiin merkkiä, ohjatun suuntia, ruutua, yksi nouto (ei taaskaan ongelmaa), luoksetuloa eri variaatioilla (myös maasta), lyhyitä seuraamispätkiä, kakeja kaikilla vaihdoilla. Vauhdilla mentiin liikkeestä toiseen, kiva vire oli Allilla. Tänään tehtiin tunnaria kisamatkalta ja -asetelmalla x3 (tosin oma oli koko ajan se sama kapula). Hyvin meni kaikki toistot. Aikamoista pureskelua on, eli pitää ottaa nostot ja palautukset treenattavaksi.

Jotain ihan muuta kuin tokoa

2011-03-05T15:07:00.003+02:00

Tai ainakin melkein. Eilen kyllä tokoiltiin, mutta oli jo niin liukasta, etten itsekään pysynyt kunnolla pystyssä. Eli lyhyeen jäi tokot tällä kertaa, varsinkin kun piti olla ne vauhtitreenit...Apsin meno oli niin hasardimaista, että piti lopettaa jo parin liikkeen jälkeen. Ei se kyllä yhtään ymmärrä himmailla ja hyvä niin ;)

Pari päivää sitten törmättiin Allin kanssa 11-viikon ikäisen cairniin. Tai ei me oikeastaan törmätty, se vaan tuli pihaan...hiukan penneliä jännitti ja aattelin kokeilla, miten Apsi pysyis tällaisessa tilanteessa maassa, jos sen sinne käsken...ja hienosti pysyi, antoi pennun tulla haistelemaan ihan rauhassa ja lopulta se penneli maisteli Apsia jo hännästä...aika kiva kohtaaminen, tosin en kyllä toisenlaista odottanutkaan. Toisaalta se on ollut hirveän hyvä, että asutaan ihan kaiken keskellä: on ihmisiä, koiria, autoja, kaikenlaisia ääniä ja härveleitä. Ja plussaa on ollut se, että suurin osa näistä koirista on tuttuja, niin on vähän osannut katsoa, kenen kanssa Apsia on voinut päästää tekemisiin. Toisaalta Apsi on vähän yli-innokas, kun pitäis melkein kaikkia päästä katsomaan/haistelemaan. Tämä on sellainen asia, mitä pitää sitten jossain vaiheessa miettiä uudelleen, että onko kuitenkaan ihan välttämätöntä tässä mittakaavassa "sosiaalistaa"....Toisaalta niin Nelli aikoinaan kuin Apsi nykyään ovat siinä mielessä huolettomia koiria, ettei ole sen ihmeemmin tarvinnut miettiä, miten käyttäytyvät. Siirihän on tässäkin asiassa ihan oma lukunsa ;) Tosin kyllä Allista se toinen puoli löytyy sitten treeneissä, reppu on välillä vähän turhankin tärkeä...

Ja lopuksi muutama kuva. Näistä voi helposti spotata kaihipotilaan, asosiaalisen koiruuden ja enemmän tai vähemmän "kuuliaisen" paimenen...

Tunnaria

2011-03-03T15:30:00.002+02:00

Tunnaria ollaan otettu nyt pihassa ja aika hyvin on mennyt. Yksi väärän nosto on tullut (n. 15 toistoa), mutta uusintakäskyllä toi oman. Ongelmana oli nyt se matka, eli kun pääsee vauhtiin, niin meinaa keskittyminen herpaantua. Positiivista oli tuossa väärän tuomisessa se, että pystyi kokoamaan itsensä ja malttoi hakea sen oman. Tyytyväinen pitää olla ja olenkin ;)

Muuten ollaan tokoiltu ihan normisti, tiistaina käytiin Sorsapuistossa, eilen tokoiltiin puolestaan pihassa ja hallilla. Seuraamisen käännöksiä pitää näemmä hinkata edelleen. Seuraaminen on muuten ihan ok, tällä hetkellä. Jäävien seisomisessa on edelleen aikamoista aktiivisuutta sen lopun perusasennon ottamisessa, eli ollaan nyt keskitytty ihan vaan siihen seisomiseen siinä vierellä. Hallilla oltiin Maijun ja Anun kanssa. Otin Apsille alkuun pelkkää perusasentokontaktia häiriöiden kera. Alku oli vaikea, mutta sitten skarppas hyvin. Luoksetulon jättöjä otettiin myös, niissähän Apsin pää kääntyilee aika lailla, kun olen selkä siihen päin. Anu huomauttikin, että pitäis palkata jo parin askeleen eikä aina vaan sen normipätkän jälkeen. Lopuksi otin kaket ja palkkasin ensimmäisestä vaihdosta. Tää meni tosi hyvin. Ja muutenkin olin ihan tyytyväinen Allin "tilaan", huomattavasti parempi mitä vielä kuukausi sitten. Eli ollaan tälläkin saralla menty eteenpäin. Hyvä Apa!

Hempsuliini kävi eilen hampilääkärissä. Meinas putsaukset jäädä väliin, kun kuului jonkin sortin sivuääni. Hampaat saatiin putsattua, mutta tuota sydänasiaa pitää nyt tarkkailla. Raukkaparka oli kyllä eilen ihan tööt ja Alli puolestaan ihan hädissään. Ei tiennyt, mitä olis Hemun kanssa tehnyt, aluks ei mennyt edes lähellekään vaan kiersi ja kiersi ympärillä nenä pystyssä. Illemmalla yritti sitten jo vähän käydä putsaamassa Hemun silmiä ja korvia, mutta tämä operaatio sujui kyllä tällä kertaa huomattavasti rauhallisemmin kuin muuten. Mutta Apsilla tuntuu tuo hajuaistin käyttö olevan ihan eri luokkaa kuin näillä meidän muilla koirilla. Ehkä yks hauskin tapahtuma oli reilu 3 viikkoa sitten. Mentiin aamusta hallille ja siellä oli ennen meitä muutama briardi. Apsi paineli suoraa tietä tokokentälle, nenä ja häntä pystyssä, kovasti puhkuen. Sitten "jäljesti" aksakentälle ja suoraviivaisesti varmaankin kävi sen saman radanpätkän läpi, mitä briardit olivat aikaisemmin tehneet. Ja tämä kaikki siis tikkasuoralla hännällä ja voimakkaalla puhkumisella säestettynä :)

Ilta tokon parissa

2011-02-28T21:34:00.003+02:00

Ja tänään tehtiin peräti kolme erillistä treeniä. Aloitettiin kotona tunnarilla ja jumpilla. Tunnarit oikein hyviä (x4), vaihdoin jokaiseen uuden oman. Vois kokeilla ulkonakin tätä. Sit lähdettiin UKK:lle tokoilemaan Tuulan ja issikoiden kanssa. Tehtiin kyllä vähän turhan reilu lenkki ensiks, mutta ihan hyvin Apsi jaksoi, vaikka sitä lunta piti taas kuutiokaupalla syödä...otettiin seuraamista käskytettynä, hyvä ilme Apsilla, mutta käännökset vähän niin ja näin. Pitäis itse keskittyä paremmin, nyt tein ne itse liian hätäisesti. Liikkeestä seisominen myös käskytettynä ja se oli tosi hyvä. Tähän väliin luoksari, huono stoppi, mutta pysähtyi kuitenkin. Kakeista palkkasin heti ensimmäisen istumisen, eli oli ok tämäkin. Tähän väliin tein pikaisesti ilman liikkurointia vielä yhden stopin takapalkalla (parempi) ja noudon vauhtipalkalla (hyvä vauhti, vähän huonompi kapulan ottaminen...). Eli oikein hyvät treenit, oon ihan tyytyväinen. Pihassa vielä pari stoppia ja hyppyä - kivalta näytti.

Koemaisesti

2011-02-27T15:37:00.002+02:00

Eipä sen kummempaa, ihan pätevästi kaikki liikkeet tehtiin. Seuraamisessa kävi pieni, tai oikeastaan isomman luokan jäätyminen, kun luoksarin törpöt lähti liitelemään kovan tuulen takia. No, jatkettiin pienen huomautuksen jälkeen ja sit oli ihan ok. Hyvä kontakti ja tiiviit käännökset. Kakeissa pientä jähmeyttä istumisessa eli ensimmäisessä vaihdossa toinen jalka jäi puolitiehen. Liikkeiden puolesta ei siis mitään suurempia ongelmia, ehkäpä joku päivä tämä varmuus siirtyy myös kisakentille...

Eilen tehtiin taas tunnaria ja kyllä se vaan keskelle menee ekaks. En tiedä, pidänkö tätä ongelmana vielä. Ehkä vasta sitten, jos/kun siitä tulee ihan oikea ongelma ;) Mutta muuten on hyviä tunnareita tehty, kertaakaan ei ole väärää nostanut. Laskeskelin, että viikossa tehdään tällä hetkellä n. 20-30 tunnaria, mikä saa kyllä meille riittää.

Koirien kaa

2011-02-26T17:05:00.002+02:00

Mukavasti se kaikki vapaa-aika kyllä koirien parissa tuntuu menevän. Aamulla olisin mieluimmin kääntänyt vain kylkeä, mutta tallillehan se matka taas vei. Pidettiin Maijan kanssa kisatreenit. Eli treenissä tehtiin luokanmukaiset paikallamakuut ja 3 vapaavalintaista liikettä kisanomaisesti. Mukana oli sopivasti vain avo- ja voi-koirakoita ja kyllä näitä suorituksia kannatti lähteä katsomaan/liikkuroimaan. Aika päteviä olivat kaikki ja mikäs sen hienompaa, kuin tällaisten suoritusten seuraaminen.

Kotiin kun ehdin, ni lähdettiin Apsin kanssa tokoilemaan UKK:n parkkikselle. Kaikkea mahdollista tehtiin (seuraaminen, jäävät, luoksari, nouto, merkkii, kaket, paikallamakuuta lähinnä jättönä). Meni aika hyvin, mutta kerran varasti kapulalle - jotenkin sanoisin kuitenkin, että niin sitä pitää ;) Eli oli taas älyttömän hauskaa. Lenkin jälkeen otettiin pihassa vielä hyppyä. Ja siitähän se ilo irtos, kun Apsi sai vielä tehdä...ja meno oli ihan sen mukaista. Eli hypyssä tarjottiin liukuhihnalta vaikka minkälaista temppua (siis siinä istumisessa) ja täytyy tunnustaa, että repesin ihan täysin. On se vaan niin hauska! No, ihan oikeaoppinenkin suoritus saatiin loppuun.

Eilen en ehtinyt kisaryhmän treeneihin, kun täytyi suhata lentokenttäkuskina. Käytiin kuitenkin päivemmällä Liisan ja Päivin kanssa yhdessä treenaamassa. Apalle otin alkuun kaket niin, että häiriötä oli takana - hyvän sarjan Apsi teki. Sitten otettiin seisominen, Apsi otti lopussa liikkurin käskyllä perusasennon. Tän huomaa aika äkkiä, jos ei liikkurointia oo vähään aikaan otettu. Saatiin kuitenkin etupalkan kera korjattua asiaa. Luoksarissa Päivi ja Liisa olivat "häiriönä" pysäytyslinjalla. Ensimmäisellä juoksi läpi, toisella huono stoppi, kolmannella aika hyvä. Selkeesti oli vaikutusta sillä, missä vaiheessa sen käskyn antoi (hiukan ennen ryhmää pysähtyi hyvin, mutta ryhmän kohdalla/jälkeen oli epävarmuutta). Oli taas oikein hyvät treenit enkä tehnyt minkäänlaista numeroa nyt noista huonoista stopeista, päinvastoin. Ja sillähän saatiin sitten ne paremmat stopit...

Torstainakin tehtiin yömyöhään jotain Kaupin sairaalan parkkiksella. Jos oikein muistan, ainakin seuraaminen, nouto, kaket ja jäävät oli listalla. Pientä viilaamista ollaan lisäksi sisällä tehty, lähinnä niitä jäävien loppuosia, noudon luovutusta ja kuuntelutreeniä...aika kivasti parin erehdyksen jälkeen reagoi tuohon kuuntelutreeniin (pitäis tehdä enemmänkin). Tunnariakin ollaan tehty, mutta ei kyllä mielestäni ole rivimuodostelmassa lähtenyt enää oikealta vasemmalle. Nyt on tehnyt niin, että menee keskelle ja siitä sitten hajun suuntaan. Ympyrämuodostelmassahan on sitten se vaara, että saattaa vähän talloa niitä kapuloita (kun ei kierrä selkeästi ulkokautta). No, katsellaan edelleen. Tänään varmaan tehdään vielä sisätreenit, huomenna sitten kisanomaiset.

Pikapäivitys

2011-02-23T22:34:00.004+02:00

Tällä viikolla työt ovat haitanneet ja haittaavat edelleen treenaamista. No se hyvä puoli työmatkoista kyllä löytyy, että pääsin ihastelemaan varsin päteviä Elsa ja Kiva -pyrrejä. Siis aivan ihania olivat molemmat :) Elsa heitti aikamoisen haasteen lelujen suhteen...mistä lienee löytyy Elsan kestävä lelu...
No, ei siis ole paljon ehditty tekemään, tänään pientä tekniikkatreeniä kotona ja hallilla tehtiin myös ihan minitreenit kera Bertan, Luun ja Ellin. Paikalla makuut otettiin alkuun ja se meni Allin osalta ihan pipariksi. Mentiin vinoon piiloon ja Allihan kääntyi tietysti mukana...nousi kaksi kertaa istumaan ja sähelsi muutenkin. Jatkoin paikalla makaamista (siis Alli jatkoi), kun muut ottivat istumisen ja jäin vielä näkyville (käväisin vain piilossa). Nyt oli ihan ok. Sit tehtiin itseksemme muutama maahanmeno ja leikittiin. Alli oli sen verran hyvän oloinen, että lopetin siihen. Eli pitkästä aikaa ihan toiveita herättävät sisätreenit. Pienestä se on lähdettävä...

Valjakkohiihtoa ja tokoa

2011-02-20T15:56:00.002+02:00

Tänään oli taas oikein hieno päivä koiraurheilun parissa. Seisoskelin latuvahtina tavesin järjestämissä valjakkohiihdon piirimestiksissä. On kyllä hieno laji tämäkin, ei minulta onnistuisi. Viimeksi kun yritin hiihtämistä, niin taisin simahtaa ensimmäiseen ylämäkeen. Eikä Apasta taida ihan tällaisen vetäjäksi olla ;) Vakuuttavinta menoa, näin lajia tuntemattomalta, näytti olevan saksanseisojakoirakoilla. Itse olisin kuvitellut, että belkkarit ois menny menojaan, mutta kyllä seisojat hiihtäjineen olivat tänään ihan huippuja. Ainoa miinuspuoli olikin sitten ne ilman koiria hiihtäneet...en tiedä, miten asia olisi pitänyt ilmaista (sen sadannen matkan varrella olleen kieltokyltin jälkeenkin), että olisivat ymmärtäneet...argh. Mutta suurin osahan oli ihan ok, jäivät jopa kisaa katsomaan. No, kisoista tultua lähdettiin vielä tekemäään Apsin kanssa kisanomaiset ja tänään mentiin kaikki liikkeet ilman palkkausta (hyppyä ei tehty). Oli oikein hyvässä vireessä, liikkeet tosi hyviä. Noudossa on kyllä sellaista keulimista, että se kapulan nosto on sitten vähän ruma, mutta nyt en siihen puutu. Tätä voi viilailla sitten myöhemminkin. Ainoa huono puoli on nyt sitten ne juoksut, jotka on alkamaisillaan. Tosi huono ajoitus.
Tällä viikolla ensimmäiset ulkotreenit oli eilen, joten tokoilutreenit on olleet aika tekniikkapainotteisia. Tunnarin kanssa siirryttiin ihan kisameininkiin kapuloiden määrän suhteen. Nyt sitten olen miettinyt sitä, pitäisikö tähän kapuloille menoon saada myös joku rutiini. Mutta pitää vielä seurata, miten Apsi tätä itse tekee, koska oisin ollut huomaavinani, että lähtee yleensä oikealta vasemmalle. Eli jos näin on, ni pitää sitten vahvistaa tätä. Muutoin ei mitään ihmeellistä, hyppykin oli eilen ihan suora eli selkäjumit ovat hellittäneet. Tosin nyt on nukkunut kaikki yöt BoT pääällä, koska Apahan nukkuu aina ulko-ovella ja sieltä vetää ihan kunnolla. Ja vaikka millaiset tällingit siihen laittaa, ni ne on sitten aamulla pitkin piennarta...

Ihan jumissa

2011-02-15T18:23:00.002+02:00

Erityisen jumissa Allilla on lapojen seutu. Tai koko koira on oikeastaan jumissa etupään osalta. Suurimpana syynä lumihangessa juoksentelu (tai ainakin jumipaikat siihen viittaavat). Eikä toi ulkona treenaaminen, liukkaat kelit saati pakkanenkaan niin hyvää ole tehneet. Elina sai tehdä kovasti töitä paikkojen auki saamiseksi, laseriakin käytettiin. Nyt on sitten pari päivää treenikielto voimassa, hihnalenkkiä luvassa ja lumihankijuoksut pannassa ainakin sen pari viikkoa. Josko sitä nyt uskoisi, ettei hankilenkkejä kannattaisi niin tiuhaan tahtiin tehdä...

No, ehdittiin eilen ja tänään tekemään jonkin sortin olkkaritokoa. Tällä kertaa viriteltiin ruutua ja merkkiäkin mukaan (eteisestä olohuoneeseen lähetyksellä...). Tunnarissa mietin seuraava askelta, eli pidentäisinkö matkaa vai pitäiskö nyt ottaa sitä liikkurihässäkkää+vähemmän hajustettua kapulaa mukaan (silläkin voi olla aika suuri merkitys, että joku muu vie sen oman). Tunnariahan voidaan ihan hyvin ottaa nyt näiden lepopäivien aikana. Noudon loppuosaa+luovutusta on hinkattu, samoin kakeja ja askeleita. Tänään jumitti kaket, mutta syynä tais kyllä olla Siiri, joka tuijotti Allia suoraan/Allin takapalkkaa (ja Allihan näissä tuijotustilanteissa aina kääntyy/lähtee pois). Tosin hainkin tänään ihan tarkoituksella näitä vaikeita tilanteita (Siiri hyöri mukana kaikissa liikkeissä, kun käytettiin ruokapalkkaa...ja sehän haukkuu/kyttää ihan riittävästi ja suurieleisesti...). Mutta Alli kesti hyvin, vaikka normaalitilanteissa kyllä väistää Sinttiä.

Mielenkiintoista on ollut nyt nää kaksi viimeisintä fyssakäyntiä, kun ollaan oltu ilman Siiriä. Allihan on ollut kankee kuin rautakanki siellä (joo, makaa nätisti ja antaa käsitellä, mutta ei kuitenkaan normirento), mutta se syy onkin ollut Siirissä. Nyt on ollut mielin kielin Elinalle, tarjonnut kaikenlaisia temppuja ja puuhastellut jumppaa/venytyksiä ihan omatoimisesti. Ja on mennyt myös kyljelleen itsenäisesti jne. Eli ollut ihan normaali itsensä. Jotenkin se Siiri vaan jumittaa Allia, vaikka mitään kärhämää ei ole koskaan ollutkaan. Ja eihän Siirin oikeasti tarvitse edes kärhämöidä, se yksinkertaisesti "hallitsee" muita koiria, jopa Nelliä silloin aikoinaan vaikka Nepi nyt vanhempi olikin. Siiri on kyllä niin...omanlaisensa pikku piru.

Kisamaista

2011-02-13T14:52:00.003+02:00

Lämmintä ja vähälumista "kenttää" etsittiin jonkin aikaa, lopulta yliopiston parkkis sai luvan kelvata. Hyppyä ei tietenkään raahattu mukana ja kaiken kukkuraksi kapula unohtui kotiin. Eli nämä kaksi liikettä tehtiin sitten pihassa. Etukäteen olin päättänyt, että palkkaan liikkeistä luoksarin ja kaket. Ja tässä sitten liikekohtaiset tuomiot...

-seuraaminen: oikein hyvää

- jäävät/maa: bueno

- luoksetulo: hyvä, mutta levoton jätössä (pitää vahvistaa)

- jäävät/seisominen: bueno

- kaket: meni virittelysanalla melkein maahan ja meni ensimmäisen maahanmenon itse liikkeessä vasta toisella käskyllä (jumittaa tai sitten kylmyys inhottaa - pitää palkata enemmän myös maahanmenoista)

- hyppy: hyvä

- nouto: hieman höselö meno kapulalle (ei haittaa minua, tuomaria kylläkin...) ja loppupalautus tuli hieman kaartamalla eikä perusasentokaan ollut kovin kummoinen.

No, nämä voi katsoa vielä videolta.

Nyt onkin jännä viikko edessä, jotenkin vaikuttaisi, että ne juoksut olis vihdoin alkamassa. Marras-joulukuun vaihteessa ne mielestäni (ja monen muun poikakoiran mielestä) jo alkoivat, mutta jostain syystä mitään ei kuitenkaan tapahtunut.

Lenkille kuitenkin

2011-02-12T13:36:00.003+02:00

Ja lähdettiin kuin lähdettiinkin vielä pidemmälle lenkille. Kun tuo ilma on niin mukavan aurinkoinen...sen verran pitkä lenkki tehtiin, että kehtas ottaa ihan termarinkin mukaan. Tällä kertaa termariin laitettiin Lapsang souchong teetä ja se menee kyllä ehdottomasti pakkaspäivien termaritee-listalla ykköseksi.

Ulkoilijoita riitti ja tietenkin kaikki koiraihmiset olivat kansoittaneet Kaupin kapeat polut. Koiria tuli vastaan paljon, aina dobermannista mitteliin, eli Alli pääsi pitkästä aikaa leikkimäänkin koirakavereiden kanssa. Teet piti kuitenkin saada juoda rauhassa ja sen takia suunnattiin jäälle ja vähän kauempana olleelle saarelle. Periaatteessa hyvä idea, hanki kantoi osan matkasta, mutta aika pitkä matka meni tarpoessa vyötärölle asti ulottuvassa hangessa. No onpahan "lihakset" hyvin lämpätty shindoa varten. Alla muutama kuva lenkiltä, loput albumissa.

Vähän niin ja näin

2011-02-12T09:17:00.003+02:00

Taas vähän sellaista äärilaitojen tokoilua. Lämppäreitten jälkeen otettiin seuraamista ja se oli sitten sellaista seilaamista ja vatkaamista että hermostuin. Ilmeisesti hermostuin pyreneesin mielestä ihan liikaa, huokaus tais olla liian syvä. Luoksetulo meni sitten ihan harakoille, sellaista dramaattista hipsuttelua lähinnä. Siinä tehtiin sitten kaikenlaista virettä nostattavaa temppua ja lopulta Alli teki oikein hyviä hyppyjä ja merkkejä. Myös hyvä seuraaminen loppuun. Paikalla makuukin otettiin, ei siinä mitään sen ihmeempää. Saa olla pyreneesin kanssa kyllä tarkkana. Seuraamista häiritsi ilmeisesti välkkyvä loisteputkivalo (mikä oli kyllä todella häiritsevä) ja tämä olis itsekin pitänyt tajuta ajoissa. Ois pitänyt vaihtaa suunnitelmaa siinä kohdassa eikä yrittää tehdä pitkää kaaviota puoliväkisin. Eli pitäisi reagoida pyreneesiä nopeammin...ja toisaalta olla reagoimatta. Ihan helppoa ;) No, ehkä aamu oli vähän liian aikainen molemmille. Mutta onneksi oli nousujohteiset treenit :)

Vähän liian jännittävää tokoa

2011-02-11T16:40:00.002+02:00

Treenattiin ulkona, kauniissa auringonpaisteessa Liisan ja Päivin kanssa. Pakkanen ei tuntunut missään, kevättä kohti ollaan ihan selvästikin menossa ;) Päivän jännitysmomentti tapahtui lämppärilenkillä. Tai Alli oli siinä vaiheessa koohannut reilut puoli tuntia metsässä jänisten ja oravien jälkiä haistellen. Kun tultiin kentälle, niin the hunter ilmeisesti luuli lumikinosten takaa vilahtavan auton olleen joku eläin...ja sitten mentiin. Onneksi mitään ei sattunut, mutta kyllä pyreneesi sitten todella nöyränä tuli takaisin, kun hätääntyessäni taisin aika kimakasti huutaa. Päivi liikkuroi meille jäävien maahanmenon, luoksetulon ja kaket kera partis-Taimin. Maahanmenossa ei mitään kummempaa, perusvarma. Ongelmia tuli luoksarissa, Taimin kohdalla kaarsi ihan kunnon banaanin, mutta pysähtyi käskystä ja tuli sivullekin käskystä. Vauhti ei päätä huimannut, mutta tämä oli eräänlainen työvoitto: pystyi paineesta huolimatta toimimaan ja tekemään liikkeen käskyjen mukaan. Kakeissa oli vääntöä jätössä, lähti kaksi kertaa perään ja oletettavasti sen takia, ettei oikein kestänyt Taimia siinä takana. Kun päästiin itse liikkeeseen niin ensimmäinen vaihto oli ok, mutta sitten ei mennyt heti maahan vaan tarvittiin 2 käskyä, nousi taas istumaan hyvin, mutta se viimeinen maahanmeno oli vaikea. Päivi sanoi kyllä, että oli sen näköinen, että olis jo palellu. Ja voi olla, että se pehmeä lumikin oli jotenkin inhottava tms. No, toisella kierroksella palkkasin heti ensimmäisestä istumisesta ja se oli ihan ok. Otin vielä ilman liikkuria seuraamista ja seurautin Apaa Taimia päin, eikä tässä mitään ongelmaa. Eli edelleen noi liikkeet, missä on sitä välimatkaa, on vaikeita häiriötilanteessa. Tosin eteenpäin ollaan nyt jonkin verran menty, mutta se matka kaikkinensa on kyllä aika pitkä...Apa tässä vaiheessa autoon, Balde ja Taimi jatkoivat tokoiluja. On ne vaan hauskoja koiria nuo partiksetkin.

Lopuksi otin Allin vielä vähäksi aikaa kentälle. Tehtiin jäävät, luoksaria, kaket, nouto ja hyvä pätkä seuraamista. Jäähdyttelylenkille umpihangen kautta ja nyt pyreneesi onkin sitten aika lailla väsyneen oloinen...josko tämä päivä olis sitten tässä.

Pikkutokot

2011-02-10T18:34:00.002+02:00

Tai aamulenkillä palauteltiin kyllä ekaks vähän esineruutua mieliin. Muutamia nostoja ja luovutuksia, etsimistä ihan minialueella ja lyhyeltä etäisyydeltä. Ei ole kuitenkaan mikään pakkaslaji...lenkillä tehtiin normijäävät ja luoksetulon loppuosaa. Pyreneesi oli sitä mieltä, että otetaan luoksarit vauhtipalkalla (eli juostiin ihan reippaasti ohi ja jäätiin ihmettelemään, kun pallo ei lennä...). Kahden käsiavun jälkeen paikkakin löytyi. Loppuun vielä pari kertaa koko liikkeenä ja vasta viimeiselle se vauhtipalkka...kotona tehtiin vähän tunnaria ja kakeja sekä muistuteltiin vähän siitä perusasennosta. Tehokasta ja kivaa, taas kerran. Tunnarista ja kakeista (i-s vaihto) löytyy ihan videokin.

Ai että...

2011-02-09T17:41:00.002+02:00

...kun tuo Alli on sitten niin mielettömän hauska koiruus! Niin mahdottoman hyväntuulinen ja innokas touhottaja. Tänään ei käyty hallilla, mutta ehdittiin kuitenkin vielä valoisaan aikaan tekemään tokolenkki. Tällä kertaa suunnattiin vesitornille ja tehtiin vähän rauhallisempia liikkeitä. Aloitettiin jäävillä, seuraavaks luoksetulo (läpijuoksu, stopista palkka, koko liike vauhtipalkalla). Kakeissa otin avon setin x2, mutta ekassa setissä palkkasin ensimmäisestä vaihdosta. Loppuun seuraamista, käännökset tosi tiiviitä ja suorillakin seilas ihan minimaalisesti. Hyvä hyvä! Sen verran oli sitten lämpätty, että kun pihaan päästiin ni otettiin vielä hyppy. Kertalaakista sen verran hyvä avon hyppy, ettei toistettu. Sama noudon kanssa. Tais olla erityisen kiva tokoilla omassa pihassa...ja varsinainen showhan se on sen esteen hakeminen pyörävarastosta; Apa tietää ja osaa ;)

Minitreenejä

2011-02-08T22:25:00.002+02:00

Eilisen lepopäivän jälkeen tokoiltiin pikaisesti peräti kolmeen otteeseen. Ensimmäiseksi tehtiin tunnaria. Oman kapulan lisäksi 15 muuta levitettynä epämääräisen summittaisesti olkkarin lattialle. Superpalkaksi oli haettu grillattua broileria...ja varmaankin tästä johtuen, kun Hempukka roikkui namikipolla varsin uhmakkaasti, Alli toi ensimmäisen hollilla olevan kapulan, annoin uuden käskyn ja kas kummaa, tiputti väärin ja haki oman. Ja toinen kerta meni ihan samalla kaavalla...kolmannella muistutin käskysanalla, kun oli nostamassa väärää, ja siirtyi sitten omalle. Seuraavat viisi toistoa jo oikein hyviä. Tosin etäisyyttä ei juuri ole, mutta etenen nyt tosi hitaasti ja palaan helpompaan treeniin, jos tulee liikaa hutiloimista. Mutta nyt vaikuttaa siltä, että todellakin ymmärtää, mistä on kyse. Ja ihmehän se olisi, jos tällä jankkaamisella ei ymmärtäisi...olenpahan sitten seuraavan koiran kanssa vähän fiksumpi siinä alkuvaiheen opettamisessa...loppuun otin yhden kake-vaihdon (m-i) ja siitä pääsi sitten hotkimaan kipon tyhjäksi.

Seuraava treenihetki meni tekniikan parissa, tällä kertaa hinkattiin kakeja (m-s, i-s). En ole vähään aikaan ottanut etäisyyttä, koska takajalkojen paikalla pysymisen kanssa oli hiukan vaikeuksia. Ajattelin, että koitetaan nyt syövyttää nämä liikeradat niin syvälle lihasmuistiin kuin vain mahdollista...aikaa kun on. Metskua otettiin myös, heittelin sitä eri alustoille/paikkoihin ja tarkoituksena oli siis vahvistaa sitä nostoa ikävästä alustasta/paikasta huolimatta. Metskua vois joku päivä kokeilla hetsaamallakin, niin näkis sitten, miten se kapula pysyy suussa ihan kunnon juoksussa...loppuun askelsiirtymiä, paikka on hyvä, mutta peruuttamisissa jäi parilla ekalla vähän liian eteen. Ja tehtiin vielä jumpat.

Iltalenkillä ei pitänyt tehdä mitään kummempaa, mutta innostuttiin molemmat uudesta vetolelusta (tug-e-nuffin joustava ja kaninnahasta valmistettu) ja päädyttiin kuin päädyttiinkin Sorsapuistoon tokoilemaan. Alkuun taas jääviä namipalkalla. Sitten luoksaria, ensimmäisellä stopista vapautus takapalkalle (pallo), toinen koko liikkeenä mutta vauhtipalkka ja viimeisellä palkka stopista (mutta tällä kertaa heitin pallon) - Apa oli hyvä! Lopuksi seuraamista, alkuun pidempi pätkä juoksuosuudella ja täyskäännöksellä, toinen lyhyempi pätkä, jossa tarkoitus oli palkata heti hyvästä alkukontaktista. Leikki oli sen verran pontevaa, että lopetettiin hyvään vireeseen eikä tehty seuraamista enempää. Kanilelu oli siis pop!

Huomenna olin ajatellut mennä hallille, mutta autolla lähteminen on hiukan riskaabelia, kun tuo tienpätkä on ihan puurolunta. Pololla ei päästy ees pihaan asti enkä usko, että tuo vanha lousku tuosta puurosta sen paremmin selviää...

Kisamaista

2011-02-06T13:53:00.003+02:00

Kisatreenit vedettiin hyppyä lukuunottamatta läpi UKK:n parkkiksella. Seuraaminen tuntui kyllä todella hyvältä, kontakti ei tippunut ja käännökset oli supertiiviitä. Seuraamisesta mentiin sitten ilman palkkausta jäävien maahan, joka oli myös nappisuoritus. Luoksetulo oli kertakaikkiaan täydellinen. Seisominen oli viimeiseen asti hyvä, mutta ennakoi perusasennon, damn. Nouto olikin sitten hieman erikoinen, koska unohdin kapulan ja sitten siihen hätään käytin sellaista aika kevyttä oksanpalaa. Lähti hyvin, mutta sitten juostiinkin sen kepin kanssa rallia ihan kunnolla, vasta 5. sivu-käskyllä toi...kaukot ihan superit, mutta tässä nousi ylös perusasentoon siinä vaiheessa kun vasta avasin suuta...eli pientä hienosäätöä on näiden kanssa. Päälle parin tunnin lenkki, pihassa otettiin vielä hyppyä. Hyppy on, edelleen, tosi hyvä.

Toko on kivaa

2011-02-05T19:10:00.002+02:00

Tokoilu on ollut erityisen kivaa. Viime päivinä ollaan keskitytty hauskan pitämiseen ja hauskaa on ollutkin. Ja harvemminhan se tokoilu nyt pyrrin kanssa mitään tylsääkään on...viime päivien treenit on menny teemalla "kaikki onnistuu ja vielä vauhdin kera". Treenattiin ulkona, joten hiukan tuo liikevalikoima on vaihdellut, mutta on sitten otettu vielä erikseen pihassa hyppyä ja ruutua (yhden törpön jaksoin kantaa, mutten neljää...). Tänään tehtiin tokot (seuraaminen, jäävät, luoksetulo, nouto, kaket) Kaupissa kuntokolmosella, kun tarkoituksena oli saada vähän häiriötäkin mukaan. No eipä niistä ihmisistä häiriöksi ollut, mutta oravasta kylläkin. Sain ihan tosissani toppuutella, että Alli pysyi kuosissa...mutta kaikki näyttää hyvältä, myös noudon palautus ja luoksarin loppuosa. Tekniikkatreeneissä on jankattu kakeja ja tunnariakin. Nyt kun tämän kaiken hyvän saisi vielä siirrettyä kokeeseen. Huomenna tsekataan taas avon kisakunto, siis treenien puitteissa.

Viikon toinen kohokohta tokoilun jälkeen lienee eilisen illan pupujussimiitinki. Tultiin treenaamasta, käveltiin Petsun omakotitaloaluueella, kun näin jonkin vilahtavan talon nurkalta. Vedin jo Alli takaisinpäin, kun aattelin, että taas sieltä on joku irtokoira tulossa. Mutta mitä vielä, siitä lumikasan päältä pölmähti kaks rusakkoa ihan meidän eteen. Siinä taisivat sitten aikansa, niin pupujussit kuin Allikin, pohtia, että mitäs nyt...pupujussit lähtivät sitten ovelasti taas eri suuntiin ja pyreneesin pieni pää meni siitä ihan pyörälle. Voi luoja sitä tuskaista huutoa, voiko koirasta todella lähteä tuollaista älämölöä...

Äärilaidasta toiseen

2011-02-02T17:51:00.002+02:00

Se lienee kuvaa parhaiten meidän tokoilua tällä hetkellä. Ryhmätreenistä ei tule oikein mitään ja alan kääntyä nyt sille kannalle, että kyseessä on osin myös Allin "pistetäänpä nyt tuota ohjaaja 6-0" -asenne. Ja nyt ei auta muu kuin hoitaa tämä kuntoon ihan kaksin. Tänään lähdettiinkin sitten ihan ex tempore tallilta tultuamme vetämään tokoilut tuohon puistoon. Nyt Alli oli käskyn alla ja ilman hihnaa (sen verran höyrysin, että hihnakin jäi autoon...) koko lenkin ajan ja siinä sitten tehtiin jos jonkinlaista liikettä mummojen ja lastenvaunujen välissä. Eikä mitään ongelmaa. Kotona tehtiin vielä tunnarisetti (6x) ja ai että olen tästä mielissäni: haistelee kapulat läpi ja nostaa oman. Toki tästä on ihan älyttömän pitkä matka koesuoritukseen, mutta eipähän ole yhtään väärää tuonut niiden tehoviikkojen jälkeen. Pientä tekniikkatreeniäkin tehtiin askeleiden, kaukojen, hypyn ja noudon luovutuksen merkeissä. Lopetettiin kakeihin ja kas kummaa jumitti ensimmäisessä vaihdossa...kävin kerran nostamassa neidin ylös ja sen jälkeen ei ongelmaa...ja tämän jälkeen leikki ehkä raivokkaammin kuin ikinä aikaisemmin...eli näköjään herkkis-neiti on todellakin valmis siihen, että asioita ihan vaaditaankin...on vaan niin vaikea tapaus, kun tavallaan on pehmeä ja sitten kuitenkin kova, periaatteessa "vuotaa" mutta toisaalta taas ei ;)

Kisanomaista

2011-01-30T13:08:00.001+02:00

Tänään käytiin heti aamusta tsekkaamassa avon liikkeet. Etukäteen ajattelin, että luoksetulon loppupätkässä ja noudon palautuksessa voi olla säätämistä. Ja kyllähän niissä olikin, toivottavasti ei kuitenkaan ihan ajatuksen voimasta takunneet ;) Eli lähti kyllä tulemaan stopista sivulle, mutta pysähtyi taas puoleenväliin. Voi olla, että odotti maa-käskyä tai sitten hiukan ikävällä äänensävyllä annoin sen stoppi-käskyn...anyway täytyy tätä ottaa kuurina. Noudossa näkyy humputtelutreenit sekä takapalkka...eli viuhahti hienosti ohi ja vasta käskyllä tuli sivulle. Muut liikkeet bueno, seuraamisessa vois edelleen skarpata, hiukan pään kanssa (tuo heti myös väljyyttä ) ongelmia seinien/esteiden lähellä.

Kauniin auringonpaisteen innoittamana lähdettiin vielä kaupunkikävelylle, loput kuvat albumissa.

Tallilla ja ihan pihalla

2011-01-29T13:35:00.002+02:00

Perjantain tallitreenit aloitettiin valkkuryhmän kanssa paikalla istumisella ja makuulla. Istumisessa en edelleenkään mennyt piiloon, mutta en tällä kertaa käynyt myöskään palkkaamassa (2 min). Eli ihan kivasti meni, josko tämä pysyis näin helppona..not. Paikalla makuu myös ihan ok (3 min), mutta pää kääntyi, maassa, piilon suuntaan. Ja nousi ylös Luun käskyllä...mutta ihan hyvä, mukana oli kuitenkin meille kaks uutta koiraa (yhteensä tais olla peräti 9 koirakkoa, kun oli sekä tavoitteellisesti treenaavat että valkkuryhmäläiset). Mukava rivi siis...istutin Allia vähän aikaa jalkojen välissä, josko tästä saatais toistaiseksi sellainen hyvä väliaikajuttu. Ehdittiin ottamaan muutama jäävä itseksemme tässä välissä. Makuutin myös erikseen vähän aikaa ennenkuin vein autoon odottamaan. Meidän vuorolle otin suoraan autosta seuruuseen, mikä nyt tietenkin alussa näkyi, mutta loppua kohti tuntui ja näyttikin jo aika hyvältä. Kakeihin otin minihäiriötä eli Anu ja Maiju käveli vieressä, mutta ihan kivasti kontakti pysyi ja nostin vielä istumaankin. Ruutua lähdettiin vielä itseksemme tekemään, vain paikan hakua. Mutta se meni kyllä ihan pipariks, kun samaan aikaan toisella kentällä mentiinkin sitten yllättäen a-estettä ja keinua...ihan liikaa Allille tällä kertaa. Sit yritettiin rauhoittua jalkojen välissä ennen pois lähtöä...melkein jäi yritykseksi.
Tänään tehtiin sellaiset mukavat tokot ulkona auratulla pesiskentällä (!). Käytiin kaikki jäävät läpi, hiukan se suorapalkkaus vielä seisomisessa kummittelee (kääntyy), mutta saatiin parilla toistolla oikaistuksi. Muuten oikein hienoa tekemistä, tarjoaa seuraamistakin koko ajan ;) Seuraaminen sinänsä on oikein mallikasta, nyt ei laske pää lähdössä ja käännöksetkin oli mukavan tiiviitä. Nouto oli myös ohjelmassa ja se näyttää samalta kuin aikaisemminkin. Siis hyvältä, mutta liitelee kapulan kanssa ihan reilusti ohi...vaati muistutuksen sivulletulosta, kun vauhtinoudon jälkeen otettiin normiliike. Avon kaket otettiin, eikä niissä ongelmaa.
Kokonaan toinen projekti on sitten ollut taas arkihallinnan vahvistaminen, kun näyttää nyt jonkin sortin uhmaa puskevan ilmoille. Eli tiukalla linjalla mennään taas, ovista saa tulla vain perässä ja nyt otettiin sama käyttöön myös (piha)portin kanssa, mutta siinä laitan Allin vielä maahankin (hyvää treeniä paimennusta varten...). Kuljettiin lenkkikin tänään pääasiassa ilman hihnaa ja keskityttiin siihen kuuntelemiseen. Ja oli kyllä kuulolla ;) Eihän se Allin kanssa paljoa vaadi, mutta välillä täytyy tosiaan muistutella, kun tuppaa nyt olemaan vähän liian itsenäinen...mutta oli ihan hauskaa, kokeiltiin moneen otteeseen suuntien treenaamista, kun oli niin otollisia polkuristeyksiä tarjolla. Tosin treenattiin näitä vielä erikseenkin, lumikökkö oli merkkinä...ja aika hyvältä näyttää.

Tokoa teorian valossa

2011-01-27T18:36:00.004+02:00

Eilinen meni treenien osalta puihin, ensimmäiset yhteiset treenit jäi väliin pakkasen takia (Siiri olis joutunut odottamaan autossa sen tunnin, kun olis pitäny mennä suoraan tallilta fyssalle), toiset kovin pitkän tokosääntöillan takia. Iltamyöhäsellä tehtiin sitten pientä tekniikkatreeniä...Tiistaina ehdittiin illalla koulun pihalle tekemään pienet vauhtitokot, samoin kuin tänään. Nyt on kyllä vähän turhan liukas keli, varsinkin kun tiet/pihat on niin vimpan päälle aurattu...Treeneistä ei nyt sen kummempaa, vauhtia piisaa ja kaiken kukkuraksi keskittyminen on ollut huippua, tunnarissa ollaan (taas) vieras kasa-oma kapula vaiheessa (eikä ole tullut virheen virhettä, mutta toisaalta tehtiinkin melkein kuukausi ihan peruserottelua, että josko tämä nyt tästä...).

Eilinen sääntöilta oli kaikkinensa kovinkin mielenkiintoinen. Itseoikeutetusti Räsäsen Riitta oli ko. tilaisuuden vetäjä. Noh, paljon jäi kyllä kysymyksiä auki. Siitäkin huolimatta, että säännöt sinänsä ovat oikeastaan aika yksiselitteiset, osa arvostelusta lepää kuitenkin sen esteettisen puolen (miltä suoritus "näyttää") varassa. Ehkä yksi suurimmista yllätyksistä liittyi seuraamiseen/kontaktiin, eli kiitos kaikkien niiden selkä/niskavaivaisten tokokoirien seuraamisessa/perusasennossa ei enää vaadita ilmiömäistä niskan taivuttelua/katsekontaktia. Kuulemma riittää, että koira on "kuulolla". Ja niin kun tämä on meillä työn alla ollut...Räsänen painotti paljon ns. puhtaita asentoja eli periaatteessa bc:mäiset matalat kyttäämiset esim. merkillä tai vaikkapa perusasennossa pitäisi tulkita ennakoimiseksi. Tätä ongelmaa ei meillä onneksi ole, mutta jos oikein kovasti yritetään niin ehkä saadaan sekin aikaiseksi ;) Paljon puhuttiin myös liikkeiden välisestä toiminnasta. Ja kaikki, mitä me ollaan tähän asti yritetty näihin kehittää, ei enää onnistukaan...eli koiran täytyy olla liikkeiden välissä ohjaajan vasemmalla puolella eikä koiraa voi esimerkiksi jättää maahan ja kutsua sitten siitä mukaan seuraavan liikkeen aloituspaikkaan (siis rinnakkain kehään tullessa, kehässä ja kehästä poistuttaessa). Myös kaikki liiallinen liikkeen suuntaaminen karsitaan pois, siis että esimerkiksi kädellä millään tavalla vinkattaisiin koiralle seuraavaa liikettä. Onneksi meillä on ne vihjesanat käytössä...Mitäs muuta vielä? Paljonhan siellä tuli vastaan kaikenlaista, erityisen hyödyllistä oli vielä palata niihin karsintakisojen liikkeiden arvosteluun, koska juoksentelin samassa kehässä, missä Räsänen tuomaroi. Yksi asia, mikä jäi erityisesti ihmetyttämään, on tokotuomareiden "laadunvalvonta". Ilmeisesti valtakunnallisia tuomaripäiviä järjestetään vain tarvittaessa (sääntöjen muuttuessa). Se, että arvostelussa on ihan älyttömän suuria eroja (kun jotkut arvostelevat vielä, kuulemma, 80-luvun säännöillä...), ei näytä juuri ketään huolettavan eikä siihen ilmeisestikään ole minkäänlaista vaikuttamisen mahdollisuutta näin harrastajan näkökulmasta. Tai sitten ymmärsin väärin ja koko tuomaritoimintaa kehitetäänkin järjestelmällisesti...no, toivottavasti tuomareiden ja harrastajien välistä keskustelua käytäisiin tulevaisuudessa enemmän ja enemmän, se lienee olisi koko lajin kannalta ihan hedelmällistä. Jep, seuraavat sääntömuutokset ovat tokoon tulossa 2015 ja taas olis tulossa kuulemma uusia mielenkiintoisia liikkeitä. Ei kukaan ole kuullut, mitä ne mahtais olla?

Ja kun nyt ollaan niin tehokkaasti tehty asioita ihan väärin, niin ilmoitin meidät jo seuraavaan tokokokeeseenkin...

Kisamaiset

2011-01-23T10:29:00.003+02:00

Tänään saatiin etsiä pitkään kohtuullista (=aurattua) aluetta ulkotokoiluun. Ei löytynyt, joten päädyttiin lipallisen koulun pihalle...seuraaminen yllättävän hyvää, yksi täyskäännös väljä. Jäävistä maahanmeno perusvarma, luoksetulossa sai stopista (napakka) palkan. Toisessa jäävässä jäi vinoon seisomaan. Nouto oli ihan hurlumhei meininkiä, eli varasti kapulalle ja teki vielä pari ylimääräistä lumikasaan juoksua kapula suussa...mutta ei haittaa, tätä ilmettä ollaan haettu, siis periaatteessa...kaket oikein hienot, hyppyä ei tehty. Eli ei varsinaisesti mitään ongelmia, mutta eihän niitä ole ollutkaan, mitä nyt sitten kisoissa menee kaikilta hermot...niin, liikkeiden väliin pitää kiinnittää ekstrahuomiota, nyt oli vähän sellainen käsistä sinkoava...

Hermot meni kyllä muuten, tuli taas useampi vapaana jolkotteleva "on se kyllä yleensä kiltti/oho, se tuli sittenkin teitä katsomaan" -puudeli vastaan. Ei voi mitään, pakko olla näissä tarkkana, vaikka se ei sen koiran vika todellakaan ole.

Perusjuttuja

2011-01-22T09:47:00.003+02:00

Nyt kun ollaan menty se 1 000 askelta taaksepäin näiden yhteistreenien kanssa, niin keskityttiin tänään kisaryhmän treeneissä aika pitkälti erilaisiin häiriöihin+kontaktiin. Tietysti alkuun otettiin paikalla istuminen n. 2 min, jossa kävin palkkaamassa kerran ja paikalla makaaminen n. 2min erikseen käskytettynä ja liikkurin häiriköimänä. Alli oli ensimmäisenä rivissä ja siinä vaiheessa, kun liikkuri käveli "melkein päin", pää nousi, mutta laski sen sitten kun liikkuri meni taakse (kas kummaa...). Otettiin sitten luoksetulon jättöjä niin, että Päivi ja Toippari teki meidän välissä kaukoja. Aika kivasti meni, mutta muutaman kerran jouduin huomauttamaan, kun katsoi muualle. Siis toi tuuliviiripää pitää saada nyt "haltuun"...muutaman kerran taisin ottaa suoran luoksetulonkin, vaikka matka ei pitkä ollutkaan. Sitten taisin ottaa askeleita eri variaatioilla+kontaktia samalla kun Toippari teki hyppyä. Taas aika liuta huomautuksia, mutta parani kyllä. Sit tehtiin itse muutama paluuhyppy + avon koko liike, ihan ok. Päivi vaihto Toipparin Taimiin ja pistin Allin makuulle siksi aikaa...ja aika monta kertaa sain viedä takaisin, kun "karkaili" putkeen...mutta pysyi muutaman palautuksen jälkeen ihan hyvin. Siirryttiin toisel puol kenttää ja laitoin taas Apan makailemaan siksi aikaa, kun Taimi teki hyppyä...tais kolme kertaa karata taas putkeen ja siinä vaiheessa tuli sitten minikilahdus, eli ts. huusin kunnolla Allille ja sen jälkeen ei sitten enää noustukaan...pitäis vaan olla kerrasta tiukempi, muuten tuo pyreneesi pistää kyllä 6-0. Otettiin loppuun vielä kakeja, avo ok, mutta sitten kun piti katsoa m-s tekniikkaa, niin vänkäs itsensä maahan ihan vinoon. Ja kun ei yhtäkkiä suostunut ymmärtämään, mitä pitikään tehdä niin laitoin sitten ihan itse suoraksi...pari hyvää vaihtoa, ei liikkunu takajalat. Loppuun vielä seuraamispätkiä, niissä on ihan hyvä ilme.

Tänään aamusta hallille tekemään melkein vauhtitokot. Vauhdittajana oli taas Siiri...no, alkulämpäks otettiin suuntia kera merkin, ihan hyvin hahmottaa merkinkin kanssa. Noutoa hetsaamalla, hyvin pinkoo...luoksetulon ensimmäinen stoppi oli huono, toinen tosi napakka - siitä palkka. Paluuhypyt ok, samoin merkki erikseenkin. Seuraamista otettiin pitkät pätkät, käännökset alkaa olla hyviä, samoin askeleet, mutta juoksussa ottaa ehkä inasen liikaa väliä.

Tekniikkaa ja häiriötä

2011-01-21T10:00:00.002+02:00

Keskiviikkona treenattiin taas Maijun, Miinun ja Anun kanssa meirän hallilla. Allin kanssa päädyttiin ottamaan enemmän tai vähemmän häiriötreeniä, koska oli taas jännittynyt. Tai tehtiin me ensiks ihan hyvä seuraamispätkä askeleineenkin, mutta sitten luoksetulossa oli jo sellaista hiiviskelyä (tosin stoppasi ihan kivasti...), että tähän otettiinkin sitten sellainen harjoitus, että vaan jätin Allin ja palkkasin siitä pysymisestä (ja M&M&A olivat siinä Allin vieressä). Hetsaamalla pikaisesti kaket (m-i) ja sitten loppuun otettiin vielä paikalla istumiset ja makuu. Ihan hyviä huomioita tuli taas siihen liittyen, että Allilla pitäis olla koko ajan joku "tehtävä", ettei sais yhtään tulla sellaista luppo/miettimisaikaa, koska sehän lietsoo niin hienosti itse itseään...taidan ruveta ottamaan tähän nyt siitä paikalla makaamista ja vielä niitten namien kanssa niin, että varmasti ymmärtää...ja tiukempi linja pitää ottaa, ei sais itse yhtään lepsuilla. Voi voi kun on taas osittain sellaista suossa tarpomista, mutta kaipa tämä tästä joskus taas helpottaa.

Tekniikkatreeneissä pääpaino on ollut kakeissa. Niitä hinkataan ja hinkataan. Vielä s-i meinaa istumisessa liikuttaa itseään, eli tarkkana saa vieläkin olla. Tunnari on ollut työn alla, siihen on vaihdettu ihan käskykin kun aloitettiin ihan alusta sekin. Nyt näyttää melko hyvältä, vaikka pelkkää erottelua ollaan tehty. Mutta täytyy edetä hitaasti ja varmasti, ettei tule sitä arpomista...

Vauhtia vauhtia

2011-01-18T19:15:00.002+02:00

Vauhti on siis ollut nyt kahden viimeisimmän treenin teemana. Erityisesti tarkoituksena on ollut saada nouto taas kohdilleen, siis vauhdin puolesta. Hetsaamalla tehtiin tänäänkin ja näyttää nyt, toistaiseksi, hyvältä. Ruutuja myös hetsaamisen kautta; eihän se Alli nyt mikään bc:mäisen nopea ja intensiivinen ole, mutta minulle kelpaa tämäkin. Luoksetulon pysäytykseen otin tueksi kaksitavuisen käskyn, ståsta tuli sitten stoppi...ja toimii, toistaiseksi. Hyppytreeneissä ollaan keskitytty paluuhyppyyn kera erilaisten kulmien ja muiden häiriöiden. Toissapäivänä häiriönä oli Siiri, joka hyvin itsepintaisesti kökötti esteen edessä...eihän siinä sitten muu auttanut, kun hyppyttää Allia myös Siirin yli...eikä ongelmaa, eli alkaa taas motivaatio olla kohdillaan... Seuraamisessa olen palkannut nyt oikeastaan liikkeellelähtöjä, kun niissä on ollut kontaktin kanssa ongelmaa. Kaukoissa olen palkannut ensimmäisestä vaihdosta, että saadaan sitä alkua skarpimmaksi. Erityisesti tämän päivän treenit oli ilmeen puolesta erinomaiset, mutta toisaalta tämä tais olla ensimmäinen kerta, kun noudatin suunnitelmaa ihan prikulleen...

Yhteisiä treenejä x2

2011-01-15T22:50:00.004+02:00

Perjantai aloitettiin partisporukan eli Päivin ja Liisan kanssa. Tehtiin kaikki seuraamista, luoksetuloa ja hyppyä. Seuraaminen oli aika huonoa, pyreneesi näytti vähän kovassa aallokossa seilaavalta paatilta ;) Eli tosi levotonta menoa ja siihen pitäisi nyt todellakin puuttua enemmän. Luoksetulon stoppi oli sen verran hyvä, etten ottanut toista. Avon hypyssä lähti ensimmäisellä hiukan seilaamaan, mutta reagoi kyllä heti pieneen huomautukseen ja sen jälkeen muisti taas, mitä piti tehdä. Seuraavia kertoja säesti muutama Taimin haukahdus, mikä teki sitten takaisin hypystä turhan vaikeeta...aika monta yritystä otettiin ennenkuin saatiin kelvollinen hyppy. Mutta sen huomasin, ettei enää hyppää vinoon eli jotain hyvää kuitenkin. Loppuun paikallamakuu, jossa Alli, yllättäen, rupes sitten kuopsuttamaan itseensä siinä parin minuutin kohdalla ja lähti sitten Taimin perästä rivistä pois. Uusinta ihan ok. Ei ihan nappiin menneet nämä treenit, mutta näin välillä.

Illalla oltiin jälleen hallilla kisaryhmän treeneissä. Alkuun paikalla istuminen, n. 2 min. Kävin kerran palkkaamassa, eli näyttää nyt ihan hyvältä. Sitten paikallamakuu, n. 3 min, ok (eli hyvin pysyy taas pää maassa). Ainoastaan alun käskytyksessä nousi ylös, kun tais pitkästyä siinä muiden käskytellessä...itseksemme ehdittiin tehdä kontaktia, seuraamista ja kaukoja. Kaikki meni hienosti ja se seilaaminen oli tipotiessään, onneksi. Muutaman kerran huomautin kontaktin tippumisesta ja skarppas tosi hyvin. Kaketkin ok. Tässä vaiheessa jouduin viemään Allin kotiin ja suuntasin vielä sdp-hallille valmistelemaan kehiä tokon maajoukkuekarsintoja varten. Kaikkinensa päivästä meni taas aika monta tuntia koiraharrastuksen parissa ;)

Sama meno jatkui tänään, eli heti aamusta hallille seuraamaan kisoja, tosin pääsin vielä liikkurin juoksutytöksi törppöjä kantelemaan...mutta ihan ok, kuulinpahan samalla arvostelut. Kyllä se on vaan niin upean näköistä menoa näillä huippukoirakoilla, erityisesti voittaja-kelpie oli erinomaisessa vireessä. Tarkkaa työtä se tuolla tasolla on, virheisiin ei ole varaa. Puulaaki/kyläkisat passsaa siis meille ihan hyvin ;)

Viimeisillä voimilla tehtiin vähän vielä tunnaria, kaukoja ja askeleita. Ja tietenkin Alli olis halunnu tehdä vielä enemmän, mutta tää ei nyt jaksanut...

Hupsista keikkaa

2011-01-13T15:53:00.004+02:00

Kovin erilainen olikin tämän viikon aloitus. Tämän vuoden ihmeet on sitten kerralla käytetty, kun rajusta kolarista selvittiin ehjin nahoin. No, kaikesta huolimatta Allin kanssa tehtiin pienet tekniikkatreenit tiistaina ja eilen ehdittiin sitten hallille vielä kera westie-Ellin, bc Luun ja bc Bertan. Itse en nyt ihan parhaassa kuosissa ollut ja voipi olla, että Alli saattoi siihen(kin) reagoida, mutta oli siis alkuun aika hermostuneen oloinen. Seuraamisen alku oli järkky, mutta parani loppua kohden. Paikka oli hyvä ja pystyi seuraamaan ihan hyvin, vaikka mentiinkin tk:n jälkeen porukkaa kohti. Ja kunnon repimisleikit päälle. Sitten jäävistä maa, jossa itse maahanmeno ei ole välttämättä tarpeeksi nopea eli, jos oikein ymmärsin, hiukan asettelee itseään eikä tipu suoraan. Kaket otin seuraavaksi, kun halusin että muut seuraavat sitä tekniikka. Takajalat teplaa edelleen, kerran tuli vähän eteenpäin, mutta hitaammalla kierroksella tämä hiukan parani. Myös istumaan nousua ei tehnyt kunnolla vaan jalkojen "hiilaamisen" kautta. Eli tekniikka ja mustavalkoisuutta (palkka vain ja ainoastaan oikeista suorituksista) lisää. Tosin läheltä tehtäessä ei ongelmaa ole, mutta välimatkan kanssa lakaa sitten ne takajalat "elämään". Loppuun vielä paikalla istuminen (kävin palkkaamassa kaksi kertaa) ja paikalla makuu. Paikalla maksuussa makasi hienosti pää maassa koko ajan (nyt nostaa pään ylös vasta silloin, kun tulen takaisin sivulle - ei siis onneks enää koomannu sinne maahan). Keskusteltiin vielä häiriötreenien tarpeellisuudesta ja siitä, että liikkeen palkan pitäisi olla Allin kohdalla aina sama. Siis ettei tätä kautta tule tilanteita, jotka ruokkivat epävarmuutta. Olen kyllä itsekin huomannut, että silloin, kun Alli on hiukan hermostuneempi, niin rupean aina tunkemaan ruokaa suuhuun...ja pitäis niin olla toisinpäin...On kyllä niin hyödyllistä treenata muiden kanssa. Ja erityisen mielenkiintoista on aina seurata muiden treenaamista ja kehittymistä.

Tänään käytiin fyssalla. Ja kuten odotin, Alli oli erityisesti jumissa rintarangan, kaulan ja lantion alueelta, kiitos umpihankijuoksun. Oletettavaa on myös, että esim. ne kaukojen ongelmat ja hidas maahanmeno johtuivat näistä jumeista. Elina käsitteli Allia melkein kaksi tuntia ja jumeja saatiin ihan hyvin auki. Lihakset alkaa olemaan nyt aika hyvät ja tasapainoiset, kevennystäkään ei ole. Ilmeisesti tämä jumppaaminen on alkanut tuottamaan tulosta...vihdoinkin!

Lupaava alku uudelle vuodelle

2011-01-09T17:58:00.002+02:00

Flunssa on ja näemmä myös pysyy, joten on puuhastelut jääneet hieman vähemmälle pyreneesin kanssa. Tallille/hallille en juurikaan ole edes viitsinyt lähteä, väkisin on kyllä pitänyt, pää kainalossa, käydä pyreneesin kanssa ulkona. Onneksi Alli ei tykkää kävellä ollenkaan poluilla, vaan tarpoo aina ihan umpihangessa eli Apsi on hoitanut itseään ihan erinomaisesti...välillä on yritetty sitten olkkaritokoilla, mutta eihän siitä oikein mitään tule, kun jo tunnarikapuloiden näkeminen saa voimaan pahoin ;) Tänään taisin aikaisesta herätyksestä johtuen olla niin sekaisin, että lähdin kuitenkin Nokialle treenaamaan. Jotain kertoo kyllä alhaisesta aivojen toimintatasosta se, että päätin sitten aloittaa tän treenaamisen suoraan kisatreeneillä. Avo mentiin läpi ilman palkkaa ja kas kummaa ihan hyvin menikin. Luoksetulossa pysähtyi kyllä huonosti, mutta tais mennä niin hämilleen siitä käskykarjahduksesta, ettei ihan heti ymmärtänyt, että mitä yritin sanoa...noutoon toivoisin itse lisää vauhtia, mutta meneehän se tietysti hieman hitaammalla potkullakin. Liikkeiden jälkeen paikallamakuu ja sitten uutta settiä: ruutua, merkkiä, hyppynoutoa, kakeja. Ja loppuun vielä pieni hassuttelu: merkille kaukot ja siitä sitten palkaksi ruutuun...ei varmaan taaskaan mitään järkeä, mutta oli ihan hauskaa.

Jeps, mutta ensi viikolla alkaa sitten kunnon työt Apan kanssa. Näillä näkymin viikolle kertyy 3-4 yhteistä treeniä muiden kanssa, mikä on kyllä ihan riittävästi. ProCaniksella ei toistaiseksi jatketa, nyt käydään toistaiseksi vain omatoimisissa treeneissä. Ja ostin ihan kalenterinkin Apan treenejä varten eli alkaa olla ihan promeininkiä. Se on sitten ihan toinen asia, miten tämä kaikki vaikuttaa meidän "henkiseen kasvuun" näin niinkuin kisaamismielessä ;) On se vaan kaikessa haastavuudessaankin niin maan mainio otus tuo meidän Alli. Mutta kyllä se on nyt kumma, jos ei sitä avoa keväällä saada kahlattua läpi (eli kisataan seuraavan kerran keväällä ja ulkokisoissa...).

Muutoin tämä meitin koiraporukka porskuttaa entiseen malliin. Hemulla on kyllä edelleen hampaat vähenemään päin, nyt puuttuu jo neljä hammasta...tähän yhtälöön kun lisätään vielä se kaihi ja jonkin sortin kuurous, niin siinä sitä on ihmettelemistä. Siiri on pirteä kuin peipponen, mitä en kertakaikkiaan voi käsittää. Lieneekö saa sen energiansa tuosta Allin pompottamisesta...

Joulunaikaa

2010-12-22T13:13:00.001+02:00

Jouluviikkokin menee tokojen parissa. Siitäkin huolimatta, että polosta poksahti, näin joulun kunniaksi, tietysti juuri sellainen osa, minkä saapumista ties mistä joudutaan odottamaan ihan vain pieni tovi. Noh, olkkari ja asematunneli saa toistaiseksi kelvata, ehkä hypätään sitten sunnuntaina jo bussin kyytiin ja suunnataan tallille.

Sunnuntain tokot

2010-12-19T18:14:00.004+02:00

Tänään tokoiltiin tallilla. Oltiin sovittu pienet ryhmätreenit uusien koirien kanssa, mutta oltiin sitten sen verran ajoissa, talli oli vielä tyhjilläänkin, joten ehdittiin tekemään muutamia liikkeitä yksin. Ruutua x2 targetilla ja x2 ilman ja kaikki oli ok. Hiukan jäi viimeisessä eteen ja annoin uuden käskyn ja paikka löytyi sitten hienosti. Noutoa otin takapalkalla, Allin oli hiukan vaikea hahmottaa palkkaa ekalla kerralla, mikä heijastui palautusvauhtiin. Toinen kerta oli jo sitten huomattavasti parempi palautusvauhdin suhteen. Yksi avohyppykin otettiin ja se meni sen verran hienosti, ettei enempää jankattu. Luoksetuloa x3, ensimmäisellä stoppi, sitten suora ja viimeisellä stoppi - nykyään onnistumisprosessi on aika lailla 100, vihdoinkin. Paikallamakuun jättöä ja häiriökäskytystä otettiin ekalla kierroksella issikan kanssa, toisella kerralla mukaan tuli myös x-rotuinen Dado. Ei meinannu malttaa ekalla kiekalla jäädä maahan vaan nous taas ylös, loput sitten taas jo ihan ok. Otin taas sen kehäänmenon meille alkuun ja siitä sitten seuraamisen. Nousi kyllä kerran maasta, mutta nyt oli kontakti muuten kohdallaan, seuraaminenkin ok. Kakeihin otin vain liikkurihäiriön ja ihan hienosti nousi ja palkkasin tästä heti. Sit jostain kumman syystä otin uudestaan ja sieltähän rupes tulemaan vähän arpomalla niitä eri asentoja...pitäis niin pysyä suunnitelmassa...Alli otti hiukan painetta Dadosta, mutta issikat oli Apan mielestä kivoja. Kaikkinensa ihan hyvät treenit nämäkin. Huomenna on lepopäivä, tiistaina lienee olkkaritokot edessä. Loppuviikosta yritetään taas hallitreeneihin.

Tokoa yksin ja ryhmässä

2010-12-18T19:18:00.002+02:00

Torstai meni lepopäivänä, mutta perjantaina päästiin pitkästä aikaa kisaryhmän treeneihin. Hiukan ehdin jo huolestumaan, josko ne perjantain Mouhijärven tokoilujen ikävät fiilikset näkyis muussaankin treenaamisessa, mutta ei. Pyreneesi oli oikein hyvä. Yhdessä otettiin paikalla makuun jättöjä useampaan kertaan ja vuorotellen käskyttäen. Alli meni yhdellä toisen käskytyksellä maihin ja ensimmäisellä kieroksella kerkes nousemaan muutaman kerran ylöskin. Toinen kiekka oli jo ok, eli harjoituksen puutetta varmaankin. Itse paikalla makuu meni hyvin, mutta kylmästä kelistä johtuen aika oli vain 2 min. Otin Allille nyt sen kisamaisen alun ja palkkasin kontaktista/seuraamiskäskystä. Tilanne oli sen verran kokeenomainen, että itseäni ihan jännitti...aika huvittavaa kyllä tämä oma reagointi. Meidät kutsuttiin siis ihan normisti kehään ja Alli koplattiin vielä ennen kehään menoa. Nyt täytyy vaan olla tarkka sen perusasennon kontaktin kanssa, koska hieman pälyili ympärilleen. Muuten treenattiin kakeja, seuraamista, askeleita, luoksetuloa, jääviä, merkkiä ja...olikohan muuta? Hyvin keskittyi, vaikka pientä vilskettä olikin ympärillä. Ja muutenkin oli todella kivaa, kanssatreenaajat on taitavia ja koirat erityisen mukavia. Siinähän sitä sitten pari tuntia vierähti...Alli ilahtui kovasti paikalla vierailleesta bc-pennelistä, pyöri sen perässä aika innokkaasti. Hieman ekstrajännitystä saatiin aikaiseksi autokyydistä, kun laitettiin sekä Bertta että Alli takapenkille yhdessä...alkujäykistelyn jälkeen sekin sujui ;) Kotona tehtiin taas kymmenen hajuerottelua, ihan ok.

Tänään ohjelmassa oli pientä tekniikkatreeniä: kaukoja, metallin pitoa/noutoa/luovustusta ja tietenkin niitä askeleita. Ja 10 erottelua taas kerran, kaikki ok.

Vakavaksi menee

2010-12-15T21:13:00.003+02:00

Nimittäin tokoilu. Viikonlopun aikana syntyi sellaiset "sotasuunnitelmat" että oksat pois. Tosin onhan sitä tähän astikin suunniteltu niin maan perusteellisesti, mutta harvoinpa asiat menee ihan suunnitelmien mukaan...mutta jos tällä kertaa. Ihan liike liikkeeltä kertasin kaikki mahdolliset osa-alueet, joita pitää treenata. Sain jopa tämän viikon treenit kirjoitettua paperille asti. Maanantaina jankattiin tekniikkaa: kaket, sivulletulot maasta ja seisomisesta sekä metallin pitoharjoituksia+sivulletuloja. Ja tietenkin niitä askeleita, perusasentoa ja kontaktia. Ja vielä 10 tunnaria perinteisellä oikea ja väärä -treenillä. Kerran nappasi väärän, mutta tämä menee kyllä Hemun piikkiin, eli ilmeisesti Apa nappasi ihan summamutikassa kun luuli et Hemu tulee apajille...on se ahne. Tiistaina oli luvassa helpohkot olkkaritreenit: metallin noutoa, kaket, luoksetulon stopit, ohjatun suunnat, merkkiä, seuraamisen käännöksiä ja ruudun paikkaa. Ja kun olkkarissa oltiin, niin metallia haettiin vain parin metrin päästä, merkki oli toisessa huoneessa, ohjattua mentiin vain parin metrin säteellä (merkkasin oikeastaan vaan lähdöt oikeeseen suuntaan) ja ruutukin oli ihan miniruutu. Lisäksi 10 tunnaria, jotka tehtiin poikkeuksellisesti suihkussa kun vanhat rouvat meni turhan sekaisin palkkana olleesta grillatusta kanasta...yksi väärä, mutta tässä ongelmana oli selkeästi se, että oma oli niin lähellä seinää, ettei vaan pystynyt...mutta meni se tokoilu näinkin, vaikka vähän ahdasta on. Ihan perusjuttuja tehtiin, alkeita jopa. Mutta ehkä se on pyreneesin kanssa tehtävä kuitenkin näitä perusasioitakin aina uudestaan ja uudestaan, haettava sitä varmuutta tätä(kin) kautta. Alli on teknisesti niin mahdottoman pätevä ja nopea oppimaan, mutta se henkinen kasvu onkin sitten niin mahrottoman hidasta...tänään tokoteltiin ihan hallilla. Teemana vauhti ja sehän on nyt pyreneesille varmaan se mielekkäin teema. Otin ikäänkuin lämmittelyksi kaikki jäävät ja kas kummaa istuminenkin sujuu ihan miniavuilla. Luoksetuloon kaksi pysäytystä takapalkalla, joista toisen otin kokonaisena liikkeenä. Väliin yksi suora luoksetulo. Hyvä vauhti kertakaikkiaan ja pysähdyksetkin ihan minun makuun! Loput liikkeet (nouto, ruutu, hyppy) otin sillä tavalla kokeenomaisesti, että kontaktista/seuraamisesta vaihdettiin toiseen liikkeeseen ja siitä superpalkat. Eli treenasin tällä tavalla sitä kehään tuloa: mentiin ikäänkuin kehään, Alli maahan, siirryin itse liikkeen aloituspaikalla, Alli sivulle. Ensiksi palkkasin pelkästä kontaktista, sitten seuraamisesta ja loput siis tehtiin em. tavalla. Ruutu ok, nouto ok (takapalkka; toimii), ensimmäinen hyppy n. viidestä metristä, toinen vinona paluuhyppynä (eli haettiin vaan vauhtia ja meininkiä...). Alli oli oikein ponnekas, sai vaan lisää kierroksia siitä maahanlaitosta...hyvä hyvä!

Korrien koulutus

2010-12-12T18:13:00.001+02:00

Lauantaina oli tamskin järjestämä Korrien koulutus. Suuntasin tällä kertaa Riitan voi-ryhmään, kun olen Pekan ryhmässä ollut useampaan otteeseen. Alli ei ollut mukana, juoksutuoksuja on, mutta tiputtelu on kyllä edelleenkin ihan olematonta...Taas kerran oli antoisa ja ajatuksia herättävä koulutus. Muutama asia siirtynee meillä myös treenaamiseen. Aloitetaan ainakin se tunnari alusta, kun en edelleenkään ole varma, onko toi tunnari Allille ylipäänsä vieläkään selvä. Eli palataan perinteiseen, taitaa olla tanskalaista laatua, pihtitreeniin. Ettei vain taas olis käyny niin, että yritettiin tätäkin liikettä alkuun vaikeimman kautta...toinen lampunsyttyminen liittyy kisaamiseen. Riitta kiinnitti huomiota kehääntulemisen rutiiniin koiran kohdalla, joka "lopahtaa" kisoissa aina ensimmäisessä liikkeessä. Ja tämähän on meilläkin asia, johon en ole kiinnittänyt erityistä huomiota ja se on ehkä näkynyt esimerkiks seuraamisen alussa pienenä haahuiluna. Kyseiselle koirakoille kokeiltiin sitten sitä, että koira jätetään kehän reunaan makaamaan ja pyydetään sivulle vasta, kun liikkuri näyttää liikkeen aloituspaikan. Ja ihan skarppina se koira sitten pysyikin, tätä mekin kokeillaan. Muutamia muitakin vinkkejä tuli. Esimerkiks hyppynoudossa, jos koira luontaisesti kääntyy selkeästi toiseen suuntaan, kapula kannattaa tietysti heittää enemmän sille puolelle. Tais olla niin yksinkertainen juttu, etten itse osannut sitä edes ajatella...tunnarin vireensäätelyyn pitää myös kiinnittää huomiota, Riitta antoi neuvoksi, että jos korkeen vireen liikkeistä siirrytään heti tunnariin, niin rauhoittumissanan kautta tehdään sellainen tunnari, missä on vain yksi kapula ja sekin piilotettu todella vaikeeseen paikkaan (ja vielä mielellään treenikentältä poispäin). Muutama koirakko kokeili takapalkkaa noudossa ja tunnarissa, mitä en oo itse ikinä tehnyt. Näillä koirilla oli ongelmana palautusvauhti (+sivulletulo) ja aika hyvin näytti korjaavan tuota ongelmaa. Erityisen hyvänä pidin sitä, että koiralle, mahdollisesti, syntyy ajatus siitä, ettei liike periaatteessa pysähdy ennen ohjaajaa. Tätä ajatusta täytyy Allin kohdalla nimittäin vahvistaa.

Alli on saanut lepäillä koko viikonlopun. Tai onhan Alli käynyt juoksemassa, tänäänkin jäällä meni kolmisen tuntia, kun oli niin kertakaikkisen kaunis ilmakin...

Tehokasta tokoa (vol 2)

2010-12-09T16:34:00.001+02:00

Tässä siis tämän päivän tokoiluista se nouto, putkihässäkät kapulan kanssa, merkkiä, seuraaminen ja käännöksiä.

Tehokasta tokoa (vol 1)

2010-12-09T16:12:00.003+02:00

Ainakin ajallisesti. Keskiviikkona käytiin tuttuun tapaan tallilla, tällä kertaa otin liikkuroituna avon kaket, jäävistä seisomisen ja seuraamisen. Kaket ihan nappiin. Seisominen ok, mutta kääntyi (!) perään eli täytyy tehdä näitäkin erikseen. Seuraamisessa saatiin kiva häiriö, kun lumet alkoi tippumaan katolta...kontaktin kanssa oli hiukan ongelmia ääntä kohti mennessä, mutta saatiin kuitenkin hyvä seuruu aikaiseksi. Ja tähän sitten lopetettiin. Ajattelin nyt siis siirtyä taas hiukan lyhyempiin, tehokkaampiin treeneihin, kun toi tokoilu on nyt menny sellaiseksi junkkaamiseksi...eli koitetaan lopettaa ajoissa, silloin kun on vielä huisin kivaa eikä vain "kivaa". Kotona tehtiin vielä illalla lyhyt setti perusasentoa ja kake-jumppaa.

Tänään ajatuksena oli keskittyä noutoon ja merkkiin. Ensimmäinen nouto oli niin hyvä, että jätin siihen. Juoksutin Allia myös putkeen kapulan kanssa; täytyy (hyppynoutoa ajatellen) entisestään vahvistaa sitä, että kapula on huisin hauskan juttu...Merkki on hyvä, eihän se nyt ihan ole sellainen bc:mäisen suoraviivainen (saati bc:mäisen "banaanimainen"...), mutta kelpaa silti minulle. Seuraamista tehtiin ja se oli hiukkasen levotonta. Lieneekö syynä se, että ollaan muuten aina tehty seuraaminen ensimmäisenä liikkeenä...no, pysähdyksissä meinaa valua eteenpäin, käännöksissä kontakti tippuu välillä, askeleissa perusasennot on vajaita...ei taida seuraaminen tulla ikinä valmiiksi...riehumisten jälkeen vaihdettiin kenttää, missä tehtiin vielä pikaisesti jääviä ja kaket. Ja taas riehuttiin eli tähän oli hyvä lopettaa.

Hakua ja tokoilua

2010-12-06T16:07:00.002+02:00

Sunnuntaina suunnattiin tallille ennen hakua, kun halli oli edellisen päivän kokeen jäljiltä "tyhjä". Päästiin tekemään pitkiä seuraamispätkiä, ruutua aikas hulppealta matkalta samoin kuin luoksetulot. Ei sitten mikään ihme, ettei tunnariin löytynyt ihan oikeaa mielentilaa, kun se tehtiin tähän väliin...nosti x2 väärän, sitten otettiin pieni tuumimistauko ja vasta sen jälkeen x4 onnistunutta omaa. Loppuun vielä hyppyä (avo+kapulan palautus) ja tietenkin vielä huippuhieno ruutu.

Hakuun taas kerran 3 maalimiestä valmiiksi, oikealle puolelle etu- ja takakulmaan, vasemmalle keskelle ja tiheään kuusikkoon. Onnistuin taas lähettämään ihan päin prinkkalaa (ihan keskelle aluetta...) ja Allinhan olis tietysti pitäny palata taaksepäin takarajaa pitkin jonkin matkaa - not good...taisin ottaa kolme uutta lähetystä ennen kuin itse tajusin taas sen, missä se etukulma oikeasti on. Toinen mm oli siis tiheässä kuusikossa, minkä Alli kiersi ensin ympäri ja vasta sitten "löysi" maalimiehen. Kolmas myös hyvä, suora eteneminen ja heti maalimiehelle. On tämä talvihakuilu kyllä kanssa ihan omanlaistansa puuhaa...

Tänään tokoiltiin asematunnelissa, tällä kertaa ohikulkijoita oli vain muutamia, eli saatiin nyt oikeastaan niitä yksittäisiä häiriöitä sitten...no eipä ne kyllä vaikuttaneet mitenkään, mikä nyt oli ihan odotettavaakin. Niitä "oikeita häiriöitä" (käytännössä kaikki sellaiset ihan odottamattomat tapahtumat, mitä ei nyt kuvittele ainakaan kokeessa tapahtuvan...) pitäisi jotenkin ruveta harjoittelemaan, koska ne on kokeiden kannalta niitä vaikeimpia asioita. Ja onhan niitä nyt tietysti pystyttykin treenaamaan jossain määrin, mutta toistaiseksi ainakin se itkevä vauva-häiriö on jäänyt työstämättä...no, mutta tehtiin siis kaikki jäävät muutamaan kertaan, istumiseen tarvitsee vielä pienen käsiavun, mutta muuten ihan mallikasta. Kaukot muuten ok, mutta palkkaan ihan liian hitaasti (ehtii tulemaan eteenpäin, vaikka se ajatus pitäisi olla ennemminkin siellä toisessa suunnassa...). Seuraamisessa ihan mielenkiintoinen sattumus, kun mentiin portaiden ohi. Teki nimittäin kontaktin portaisiin ja jämähti siihen. Ei siis aikomustakaan ollut, että siitä enää seuraamaan lähtisi...no, oli se nyt niin hieno kontakti, että palkkasin kuitenkin ;) Loppuseuraaminen ok, samoin sivuaskeleet. Perusasennotkin on parantuneet aika lailla.

Ihan vaan vähän tokoa

2010-12-04T14:18:00.003+02:00

Ja nyt siis ihan oikeasti vähän, kuinkas muuten kun kerran Marian tokoissa oltiin. Paineistuminen oli taas kehissä, joten tokoilu oli todella tahmeaa. Uutta idaria mentiin ja huomasin, että kun on jäävissä kiertänyt aina koiran toiselta puolelta niin nyt oli tosi vaikeeta ohittaa koira siltä toiselta puolelta. No, eipä tässäkään muu auta kuin ruveta tätä(kin) treenaamaan kunnolla. Erityisesti työn alle pitäisi ottaa sekä ruudun loppuosa että noi idarin mukaanlähdöt. Tässä välissä kirjaimellisesti kovapäinen aussi sai hieman suurieleisempää läksytystä, mistä Alli meni ihan sekaisin, kaiken sen muun paineistumisen lisäksi. Lopun ruututreeni olikin sitten ihan mielenkiintoinen. Pari toistoa läheltä ihan ok, sitten kolmannella luikki ruudun yli meidän tavaroiden luo. Neljännellä yritti taas luikkia pois, mutta yllätys yllätys pieni kielto ja uusi ruutukäsky sai Allin sitten kuitenkin tekemään ruudun...on se vain niin kamalan vaikea otus tällä hetkellä, varsinkin kun osa tuosta paineistumisesta on sitten kuitenkin vain "näennäistä". Saa olla todella tarkkana sen kanssa. Mutta on se vaan aika turhauttavaa, kun ne viikon mielekkäimmät treenit menee ihan päin prinkkalaa ja kaikki tämä vain sen takia, kun joskus useampi kuukausi sitten pari aitaa sattui kaatumaan kaverin päälle...Maria sanoikin, että ehkä Alli vois olla sellainen (ikuisuus-)projekti ja hankkisin sit itselleni ihan oikean kisakoiran ;)

Juoksupäivä

2010-12-02T18:07:00.001+02:00

Tallitokot

2010-12-01T17:31:00.002+02:00

Päivin ja Liisan kanssa oltiin tallilla, Allille otin liikkuroituna seuraamisen, jäävistä maahanmenon ja lopuksi hypyn. Päivi seurautti meidät ihan hyppyesteen vierestä ja yllättäen pyreneesi sitten kiersi esteen...jeps, ei kovin hyvin siedä ahtaita välejä...muuten ihan ok seuraaminen, perusasentoihin vaan lisää tarkkuutta samoin kuin käännöksiin niin kyllä se siitä. Maahanmeno hieno seuraamisen yhteydessä. Hypyssä seikkaili ehkä noin viiden metrin päähän, teki semi-istumisen (ei ihan maassa, mutta ei kyllä istumassakaan...), mutta hyppäsi sentään takaisin vauhdikkaasti. Yhteinen paikalla makuu otettiin ekaks, kun haluttiin nähdä, miten pojat kestää juoksuista Apaa ja miten Apa taas kestää niitä poikia siinä ympärillä. Mutta hyvin kaikki onneks kesti toisiaan! Yksikseen otettiin vielä noutoa, ihan ok vaiks vauhtia vois olla enemmän. Luoksetulon pysäytykset x2 hyvät. Tunnariakin tehtiin x2 ja molemmat onnistui (oma väärien kasan vieressä). Hyppynoutoa otettiin ekaks lelun kanssa, mutta kun ei ollenkaan palautellut sitä niin vaihdettiin suosista kapulaan. Ja kapulaa pysyi suussa myös paluuhypyssä.

Ulkotokot

2010-11-30T17:08:00.002+02:00

So not gonna happen again. Ihan vaan sen takia, koska pyreneesille pakkasessa ja lumessa riehuminen on ihan superjuttu. Sen rinnalla tottistelu ei ole yhtään mitään...seuraaminen ihan kiville, kun piti koko ajan kytätä kaikkea mahdollista (ja varmaan kaikkea mahdotontakin) ja palkkasi itsensä vielä juoksemalla täysillä metsään minkä lie kurren perään. Lopulta saatiin ihan muutaman askeleen pätkiä tehtyä ja palkkailin luonnollisesti ihan pelkästä kontaktistakin. Merkkiäkin tehtiin, siihen saatiin kyllä kivat menot, mutta sitten piti palkan kanssa taas lällättää sinne metsään...ja kun tätä ei nyt ihan tähän voinut jättää, niin otin vielä ohjatun suuntia, vasen taas vaikeampi, mutta eiköhän se tästä. Vois kyllä etsiä sen naksunkin ja naksutella noita suuntia ihan olkkarissa. Kun päästiin vinttikoiraradalle, niin aattelin tehdä vielä tunnarinkin, kun se mökin terassi oli kivasti lumeton. Kaksi toistoa, molemmissa kasa vääriä ja oma edessä/vieressä. Molemmat meni sen verran hyvin, ettei otettu enempää. Kerrankin osasin lopettaa ajoissa. Ja loppulenkin Allin olikin "ihan tulessa". Siis ihan päätöntä koohaamista taas pari tuntia, sai varpaansakin rikki, mutta eihän se nyt missään tuntunut...

Voi tuota pyreneesiä...

2010-11-29T22:31:00.005+02:00

...on se vaan niin vallattoman hauska otus! Ei ole tainnut päivääkään mennä, ettenkö olisi saanut nauraa ihan sydämen kyllyydestä Allin touhuille. Tänään se epeli, ovelaakin ovelampi, onnistui viimeinkin hivuttautumaan Siirin kylkeen kiinni, ihan kirjaimellisesti. Ja sitä ihmettä ei ole aikaisemmin tapahtunut, ei sitten yhdenkään koiran kanssa. Mutta se tapa, miten Alli sen teki, kertoo kyllä ihan loistavasta tilannetajusta. Putsailin Siirin korvia sohvalla ja jotenkin sen pyreneesin onnistui tunkemaan itsensä selkäni takaa ihan Siirin likelle (ja tietysti vielä Siirin takaa...) ja samalla kun putsasin sitä Siirin toista korvaa niin Alli rupesi nuolemaan sitä toista...ja Siiri ei ollut moksiskaan, oli varmaan niin shokissa ettei ymmärtänyt edes käydä päälle ;) Vielä mitä, siitä Alli sitten ovelasti kiehnäs itsensä Siirin kylkeen kiinni, mihin Siiri ei edelleenkään reagoinut mitenkään negatiivisesti, päinvastoin. On se vaan kumma juttu. Vaikka minä nyt näen Allin käytöksessä ihan selvää yritystä tietynlaiseen (hyvinkin ovelaan) Siirin pomouden kyseenalaistamiseen, niin kyllä näiden kaverusten välillä on alusta pitäen ollut ihan erilainen suhde kuin mitä Siirillä on ollut muihin koiriin. Allia Siiri sietää ihan eri tavalla ja Allihan osaa tietenkin olla myös tarpeeksi siedettävä...no, ei tästä tämän enempää.

Tänään tokoiltiin olkkarissa. Käännöksiä tehtiin ihan vaan imuttamalla, samoin kuin muutaman askeleen seuraamisiakin. Ehkäpä tämä tuo nyt lisää tarkkuutta sekä niihin käännöksiin, perusasentoihin että myös pysähdyksiin. Suorat, pitkät seuraamiset on minun mielestä tällä hetkellä jopa erittäin hyviä. Kaukoissa m-s vaihto on vaikea pidemmän matkan päästä, joten siinä pitää taas jankata tekniikkaa ihan läheltä. Kaikkia jääviäkin tehtiin, istumiseen tarvitsee aika isot avut. Suuntia harjoiteltiin kosketusalustoilla, jännästi se oikea on vaan vahvempi, mutta tietysti toi kosketusalusta helpottaa tätäkin epäsuhtaa aika lailla. Päälle jumpat ja venyttelyt ja sitten vielä kaupunkilenkille. Ja ai että kun Alli oli innoissaan, kun pitkästä aikaa pääsi aseman hisseillä matkustamaan. Innostuttiin sen verran, että tehtiin asematunnelissa (kun siellä oli niin lämminkin...) pitkiä seuraamispätkiä, kontaktia, jäävistä seisominen ja maa sekä vielä parit kaukot. Eikä edes guard tullut keskeyttämään meidän tokohetkeä ilman hihnaa, hups...ihanasti Alli keskittyi, vaikka ihmisiä meni koko ajan ohi ja teinit renkkui portaissa. On se vaan todettava, että kyllä se häiriötä kestää, mutta ne yksittäiset häiriöt muutoin hiljaisessa tilanteessa/tilassa on toistaiseksi liikaa (koetilanteessa). Mutta eiköhän nekin jossain vaiheessa ole hanskassa...

Piti vielä laittaa tämä vanha kuva näytille, ikään kuin osoitukseksi tuosta Siirin "sosiaalisesta juroudesta"...(kuva on aikas pieni, joten sitä klikkaamalla kuvaa pääsee katsomaan picasa-albumiin ihan reilun kokoisena)

Pakkastokoa

2010-11-28T14:17:00.003+02:00

Tallilla tokoiltiin hiukan kylmässä säässä Sarin johdolla. Ruudun harjoitteluun saatiin taas yksi mielenkiintoinen menetelmä, ns. kohoruutu. Eli ruutu on näin alkuun, olisko ollu edes 1mX1m kokoinen, ja ne nauhat on hiukkasen koholla. Otettiin lähetykset aika läheltä ja Alli haltsasi ne hyvin. Kaikkinensa hyvä menetelmä, jos paikka alkaa olla hakusessa (meillä on vähän taas tätä ollut) ja/tai hakee ruudussa merkille tms. Sitten otettiin luoksetulon stoppia, ensimmäisen juoksi suoraan pallolle (minun takana). Sari huomioi hyvin, että pysähdys oli seuraavassakin vähän haluton, koska käytännössähän joutuu luopumaan palkasta, kun pysähtyy. Sitten palkkasinkin suoraan pysähdyksestä pari kertaa ja loppuun vielä otettiin läpijuoksu ja palkkana se takana ollut pallo. Ns. etupalkka on siinä mielessä toiminut hyvin, että vauhti on hyvä eikä ennakointia ole havaittavissa. Loppuun otettiin vielä hyppynoutoa lelulla ja sillä ajatuksella, että siitä hypystä molempiin suuntiin tulee "vakio" kaikista mahdollisista vinouksista huolimatta. Pari hyvää hyppyä, mutta sitten alkoi hiukan häiriintyä kentän poikki kulkevista "ulkopuolisista" ja meni sitten ihan oma-aloitteisesti juoksemaan putkea...no, hauskaa meillä oli taas, kylmästä huolimatta. Ja kun Sari ymmärtää niin hyvin myös tuota pyreneesin ajatusmaailmaa, niin se tokoilukin on juuri sitä mitä sen pitääkin olla.

Allilla on taas juoksut aluillaan, saa nähdä miten tokoillaan sitten tämä väli. Hirveästi ei kyllä kylmällä tallilla varmaan treenata, ehkä täytyy meirän hallilta harkita vuoroa. Haut peruuntuikin tältä päivältä ja voi kyllä olla, ettei tämän vuoden puolella enää hakuillakaan...

Kotisivuja ei enää päivitetä

2010-11-25T19:36:00.002+02:00

Kaikki päivitykset tulee suoraan blogiin, Allin kotisivuja ei siis enää päivitetä.

Tokoa ja fyssakäynti

2010-11-25T17:31:00.002+02:00

Eilen jatkettiin olohuonetokoja, lähinnä keskityttiin kaukoihin (siis näillä näkymin mennään nyt niin, että ne takajalat pysyy paikoillaan...kaikki vaihtoehdot on käyty jo muutamaan otteeseen läpi...), perusasentoihin ja luovutuksiin. Tehtiin myös jääviä ja luoksetulon stoppia+maahanmenoa (sikäli kun olkkarissa on edes mahdollista). Tunnaria tehtiin myös, mutta tässä on nyt tapahtunut jotain, siis negatiivisessa mielessä. Merkkaa ensiks oman, mutta tuo summamutikassa väärän...saatiin aika monta kertaa tehdä, että rupesi omaa tuomaan.

Ennen fyssakäyntiä kiirehdittiin vielä tallille. Aloitettiin seuraamisella, muutama täyskäännös väljä, joten pysäyttelin paljon heti käännöksen jälkeen. Kontakti kuitenkin tosi hyvä koko ajan, haukkuvasta ja jatkuvasti eteentulevasta cairnista (muuttuu vanhemmiten aina vaan "rasittavammaksi") huolimatta. Seuraavaksi luoksetulon stoppeja. Laitoin pallon omien jalkojen taakse piiloon ja kas kummaa ei ollut vauhdin/ennakoinnin kanssa ollenkaan ongelmia. Meni kaksi ensimmäistä maihin (?), sitten otettiin pari suullisella ja käsimerkillä, ok, ja sitten taas pelkästään suullisella, oikein hyvät stopit. Ja se vauhti! Olen kyllä suurimman osan ajasta ihan pää pyörällä tän pyreneesin kanssa...tähän väliin otettiin tunnari. Merkkas taas ekaks oman, mutta toi väärän. No, sitten piti erottaa oma reilusti muusta kasasta, että rupes se oma tulemaan käteen asti. Ja tässä kun hiukan tuhahdin, kun sitä ensimmäistä väärää kanteli suussaan (ja ei siis edellenkään tiputa edes käskystä...), niin sai kyllä tosissaan tsempata, että ylipäänsä lähti seuraaville. On se vaan niin mahdottoman herkkis, pitäisi itse olla todella tarkka reaktioidensa kanssa...sitten otettiin yksi avohyppy, ok, ja nouto lelulla, tämäkin ok. Loppuun ruutua. Ja osasin ihan odottaa, kun edellisellä kerralla (viikkoa aiemmin) olin ottanut yhden ruudun maahanmenon kanssa, että ihan varmasti menee suoraan maihin...ja niin menikin...ihan mahdoton koira kertakaikkiaan! Seuraavat 2 ruutua palkkasin niin nopsaan, ettei ehtinyt ja sen jälkeen saatiin kaksi hyvää normisuoritusta. Sitten otettiin vielä kaukot, eikä niissä sen kummempaa.

Viimeksi viikonloppuna hieroskelin/venyttelin sekä Apan että Siirin ja osasin odottaa, että molemmat on todella jumissa. Lisäksi kun Apa on päässyt riehumaan useampaan otteeseen ihan reilusti Ladan kanssa+reenannut vähän turhan viileissä olosuhteissa, niin...no, jumissa oli erityisesti lapojen alue, jumeja oli myös lannerangassa muttei ihan niin pahasti kuin viimeksi. Elina käsitteli Allin jumeja vielä laserakupunktion avulla, jotta pystyi sitten lopuksi käsittelemään jumit ihan perinpohjaisesti. Oli ihan jännä seurata, miten voimakkaasti Alli reagoi laseriin: Elina joutui vaihtamaan vähän kevyemmän ohjelmankin, kun ei oikein kestänyt sitä "kihelmöintiä ja pistelyä". Siiriä käsiteltiin myös laserilla ja yllättäen suurimman reaktion sai aikaiseksi halvaantuneen jalan ranteen käsittely. No, jumissa Siiri on nyt muutenkin, ei kyllä tuollainen ole aiemmin ollut. Se on vaan jotenkin vaikea ymmärtää tuota Sirpukan fyysistä tilaa, kun on muutoin niin mahdottoman virkeä, oikein pikku piru. Hemullahan asiat on vähän toisin päin ;) Pohdiskelin siinä samalla kun Siiriä hoidettiin, että mitenköhän Siirin olis käyny, jos ihan alusta pitäen olis aloitettu vesijuoksut yms. Elinahan ei aluks suostunut vastaamaan, mutta kun oikein tivasin, niin sanoi, että kyllä Siiri olisi kuntoon saatu. Siiriähän hoiti silloin alussa myös fyssa, mutta ilmeisesti tuohon aikaan ei ihan oltu kartalla ko. vamman suhteen. No, aikaahan siihen olisi tuolloinkin mennyt (kun ne hermot oli menny poikki kainalosta l. koko jalka jalka oli käytännössä halvaantunut). Ja onhan Siiri pitkälle päässyt, ihan todella pitkälle. Varsinkin kun ottaa huomioon ell:n hoitosuosituksen (=piikki) silloin alussa...kyllä meillä on ollut aikamoinen kokoelma koiria, ihan omanlaisiansa ja vielä vähän erikoisiakin...ja kaikesta tästä kertyneestä "koiraviisaudesta" huolimatta pää on kuitenkin tuon pyreneesin kanssa ihan pyörällä ;) Että tällainen vuodatus (ja vielä bloggerissa, hah)

Tekniikkatokottelua

2010-11-23T14:10:00.001+02:00

Kotona ollaan tehty taas niitä perusasentoja, kun videolta huomasin, että on ihan liian edessä. Vähän tunnariakin on tehty, mutta tää on nyt niin mahdottoman vaikeeta...ja vielä kun sekotin pienen pään sillä, etten ota väärää ollenkaan käteen asti. Nythän ei siis sitten pysty tiputtamaan ollenkaan sitä väärää, vaikka annan irrottamiskäskyn...kaukoissa uudet merkit toimii hyvin, mutta vielä meinaa maahan mennessä tulla eteenpäin - tarkkana saa olla.
Ja taas kuvia, vaikkei tänään kyllä pitänyt Allia kuvata ollenkaan...

Tästä kuvasta tuli ihan Kassu mieleen...

Sunnuntain kuvia

2010-11-21T15:53:00.002+02:00

Tokoa, hakua, esineruutua

2010-11-20T16:10:00.002+02:00

Mouhijärven tokoissa tehtiin paikalla istuminen (ok, palkkasin välissä), paikalla makuu (Allilla pää maassa koko ajan, olin itse piilossa), ohjattu nouto (vauhti puuttui, muutoin ihan sinne päin) ja kaket (käsimerkit vaihtoon, sekoittaa Marian mielestä istumisen ja seisomisen merkit ja sen takia tekee niissä virheitä). Muutoin Alli oli aika paineessa, on pyreneesillä vähän turhan hyvä muisti. Aitojen kaatumisesta on aikaa jo useampi kuukausi...mutta kun ei niin ei. Hieman itseänikin turhauttaa ja se varmaankin vaikuttaa edelleen Alliin...

Tänään oli jo sitten hieman iloisempi tunnelma, kun päästiin hakuilemaan. Maalimiehiä vasemmalla puolella kaksi (etu- ja takakulma) ja oikealla puolella keskivaiheilla se kolmas. Etukulman maalimiehelle lähetin väärästä kohtaa ja Alli nosti sitten jäljen, minkä turvin eteni maalimiehelle. Toinen maalimies oli tiheässä kuusikossa ja tällä kertaa Alli malttoi etsiä loppuun saakka - hieno oli. Kolmas takakulmassa ja sinne suora ja nopea pisto. Yhteisen lenkin jälkeen tehtiin vielä esineruutu. Ensimmäinen vähän taas haahuilua, mutta toisella jo ihan hyvää meininkiä, vaikka käykin tarkastamassa jo tuodun esineen paikan ensiksi. Tässä pätkä viimeiseltä maalimieheltä ja tuolta viimeiseltä esineeltä (editointi ei vieläkään suju...).

Tokoa videoiden kera

2010-11-18T18:24:00.003+02:00

Esineruutuilemassakin käytiin, mutta tällä kertaa pimeä metsä oli vähän liikaa. Eli puhkumista riitti ja vasta lopun superhelpotettu etsintä onnistui. Aamusta ehdittiin tokoilemaan koko poppoon kanssa, tässä muutama pätkä:

- temppuilua ja seuraamista

- kaket ja avo-hyppy (ja näemmä cairni ja bolonkakin näkyvät loppukuvissa)

- ruutu

Kamerasta löytyi myös pätkä elo-syyskuun vaihteen kisanomaisista reeneistä. Loistavalla editoinnilla mukaan saatiin ainakin osa jäävistä ja nouto, jäävien välissä siis siirtymä liikkeestä toiseen...

Tokoa tokoa

2010-11-17T15:35:00.002+02:00

Eilen viilailtiin pilkkua kotona, kivalla meiningillä pyreneesi taas touhusi. Kaukot alkaa olla ihan mahdottomat, tekee nimittäin todella omatoimisesti vaihtoja ja silloin kun itse tekee niin erityisesti m-s tai i-s vaihdot on sitten ihan superhienoja...läheltä tehtynä, tekniikka ja viivettä vahvistaen, ei onnistu ollenkaan ja sitten reilulla matkalla tekee ihan superhienot (omatoimisesti vaihtaen)...ja tää tietysti palkkaa, kun ne on vaan niin hienot! Tänään päästiinkin sitten tokoilemaan pitkästä aikaa tallille ja Allin ilohan oli tästä ihan ylimmillään. Aloitettiin kuitenkin paikalla makuulla normisti Balden ja Toipparin kera. Ja Alli oli kuulemma pysynyt rauhallisesti ja pää maassa koko setin. Hyvä hyvä! Liikkuroin Liisalle muutaman liikkeen ja sitten siirryttiin "omiin hommiin". En ottanut mitään liikkuroitavaa vaan halusin revitellä ihan kunnolla Allin kanssa. Aloiteltiin seuraamisella (nyyh, se oli todella hienoa; intensiivistä eikä kontakti tippunut kertaakaan), sitten otin jäävät (bueno) ja luoksetulon muutamaan otteeseen (taka- ja etupalkalla ja suullisella käskyllä - oikein näpsäkkää menoa). Sitten kaukoja kaikilla vaihdoilla ja oli hiukan sähläämistä (irtos kädessä olevalle pallolle suoraan m-s vaihdosta...), mutta muutama hyvä vaihto tehtiin. Taisin ottaa väliin yhden noudon ja kun se oli vaan niin hyvä vauhteineen ja luovutuksineen niin jätin siihen. Seuraavaks merkkiä kolme kertaa (keskimmäisellä kääntyi takaisin, kun viereiseltä aksakentältä kuului jotain ihme ääntä) ja näistä siis kaksi ihan nappisuorituksia. Siirryttiin avon hyppyyn (ok) ja hyppyytin vielä muutaman kerran kapula suussakin, ei ongelmaa. Sitten tunnari ja loppuun vielä pari avo-kaukoa ja seuraamista. Hyvin jaksoi tehdä ja olis kyllä tehnyt vielä vaikka miten kauan, mutta siihen oli hyvä lopettaa. Nyt täytyy taas vähän pohtia uusiksi tätä viikkoreenimäärää. Tai siis sen jaksottamista. Kyllä se taitaa niin olla, että pari tokovapaata päivää olis ihan hyväksi Allille. Muutenkin täytyisi muistaa pitää reenit tarpeeksi lyhyinä ja motivoivina, se kun taas pääsi unohtumaan kokeiden alla. Ensi viikolla vois kokeilla kokeenomaista "missä oikein mennään"-treeniä, niin palattais pikku hiljaa tavoitteellisempaan reenaamiseen...tai sitten ei. Joka tapauksessa huomenna mennään esineruutuilemaan, perjantaina tokoilemaan ja lauantaina ainakin hakuilemaan. Sunnuntaina viiletetään varmaankin Kaupissa jänisjahdissa.

Paluu arkeen

2010-11-15T18:59:00.002+02:00

Viime viikolla ei sitten tehty ollenkaan tottista tai mitään muutakaan "tavoitteellisempaa". Alli vietti sohvakoiran elämää, mikä ei kylläkään ole Allin elämää...viikonloppuna olis jo ehditty tekemään vaikka mitä, mutta ajattelin jo "logististenkin" ongelmien takia pitää myös viikonlopun vapaana, kun halusin myös vähän tarkkailla, että miten tämä tylsyys nyt sitten pyreneesiin vaikuttaa. No ainakin sillä tavalla, että lenkillä kaivetaan kuoppia ihan mihin tahansa...Hemua tylytettiin ihan olan takaa...Siirille keksittiin ihan mitä tahansa jäynää (ehdottomasti hienointa oli vaivihkainen Siirin pelaaminen pois sohvalta: Alli kiipesi selkänojalle ja ikäänkuin vahingossa liukui Siirin päälle, takapuoli edellä, ja sai näin tönättyä Siirin lattialle ja Siirin luun itselle...). Ja lieneekö nyt tylsyyttä vai mitä, mutta nyt on alkanut myös sellainen mahtipontinen merkkailu eli voipi olla Allilla juoksujenkin aika. Jeps. Mutta pääsi Alli Lada-pyrrin kanssa lenkille, mikä tais pelastaa tämän viikonlopun. Kolme tuntia mentiin Kaupissa ihan tuhatta ja sataa, sai kyllä taas nauraa ihan sydämensä kyllyydestä, sen verran omalaatuista porukkaa nää pyrret kyllä on. Ja Lada on aivan ihana tapaus, koirakuume vaan yltyy...

Tänään ei lähdetty ulos tokoilemaan vaan tehtiin sisällä vähän kaukoja, tunnaria ja metskua. Perusasennoissa oli mukavasti yliyrittämistä...jumpatkin tehtiin vielä, kun energiaa kerran löytyi...

Mukavat tokot

2010-11-07T15:50:00.002+02:00

Tänään päästiin treenailemaan Sarin ja Tuikun kanssa tallille. Liekö kunnon lenkitys ja muutenkin vähäinen treenaaminen saanut aikaan sen, että Alli oli kaikkinensa hyvin "koostuneen" oloinen. Vai pitääkö tässä sanoa, että oli itse "koostunut"... Aloitettiin seuraamisella ja se oli yksinkertaisesti ihan mahtavaa. Sari käskytti ja pyreneesi teki ihan mielettömän hyvää työtä, ei mitään huomautettavaa. Seuraavaksi luoksetulon stoppia, jossa testailin suullista käskyä. Taas aika monta läpijuoksua, mutta silloin kun käsky kävi niin myös pysähtyi. Sitten otettiin taas etäisyyssiedätystä hyppyesteeseen eikä tämä ollut mitenkään ongelmallista, kun palkka oli toisella puolella. Lopuksi ruutua ja vielä perusasento+jättö-häiriköimistä. Oikein hyvin meni eikä pyreneesi edes riehunut vuoroa odotellessa vaan napitti ihan hissukseen omalla paikalla. Kummallista. Taitaa Sarilla ja Tuikulla olla rauhoittava vaikutus...

Marian tokot ja hakuilua

2010-11-06T15:52:00.003+02:00

Oli oikeastaan ihan tervetullut muutaman päivän tauko koirapuuhasteluissa. Marian tokoissa aloiteltiin luoksetulolla. Stoppiin tuttuun tyyliin taas toimimaton käsimerkki. Kokeiltiin sitten suullista käskyä, ensimmäisellä juoksi läpi, kun se oli kuulemma sellainen "ei mitenkään vakavasti otettava" huudahdus. Hiukan tiukemmalla äänensävyllä pysähtyikin aika kivasti. Eli tämä meni nyt sitten kumminkin vaihtoon neiti tuuliviiripään kanssa...samaan syssyyn kokeiltiin sitten se maahanmenokin, eikä tässä nyt ollut ihmeempää, on se vaan aika varma juttu toi maahanmeno missä tilanteessa/liikkeessä tahansa. Loppuun noutoa, yksi kömmi sattui väliin (siis ei pystynyt sitten yhtäkkiä ottamaan kapulaa ollenkaan suuhun...?) mutta muuten ihan ok. Luovutusta ei tarvitsis nyt ollenkaan jankata, kun tehdään koko liikettä, vaan joko reilusti antaa käsiapu sivulle tai vastaavasti hyväksyä vähän vinommatkin luovutukset. Maria painotti, taas, sitä minun omaa "mielentilaa", koska se vaikuttaa Alliin todella paljon. Ehdotti, että reenaisin välillä vaikka luurit korvilla, että sais koko menoon vähän rentoutta mukaan. Pitää ehdottomasti kokeilla, välillä menee kieltämättä vähän jäykistelyksi...

Tänään käytiin myös hakuilemassa. Olosuhteet oli tuulien puolesta aika heikot, luntakin tuli. Pieni tuulenvire kävi aina silloin tällöin ja sille puolelle laitettiinkin kaksi mm:tä. Ensimmäinen oli ehkä kolmessakympissä ja Alli viiletti jo ihan lupaavasti ohi, mutta kääntyi melkein mm:n kohdalla takaisin- eli nenä pelas mainiosti. Toinen puoli oli todella vaikea, mm oli tiheässä kuusikossa, jota Alli ensimmäisellä lähetyksellä kyllä ihan näppärästi kiersi. Tuli pistolta itse takaisin ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa haki sivurajan, eteni sitä pitkin takarajalle (no hyvin kyllä haki nekin...), kiersi kuusikkoa, mutta ei vieläkään löytänyt. Kolmannella lähetyksellä Elina vihdosta viimein löytyi. Kolmas mm oli "paremmalla" puolella ja sinne pyyhälsi suoraan, mutta tais se edellinen mm hiukan tuoda epävarmuutta matkaan, koska pysähtyi hetkeksi puoliväliin, mutta jatkoi matkaa sitten suoraan mm:lle. Pienen lenkin jälkeen tehtiin vielä esineruutu. Vietiin yhdessä kolme esinettä. Ensimmäinen oli ihan täydellinen, palautusvauhti oli jopa nopeampi mitä meno. Ja kun olin päättänyt, että kaksi esinettä nostetaan, niin...seuraavalle lähtö oli todella vaikeeta (lähti viimesen mm:n piilolle koko ajan...), mutta kolmannella lähti oikeeseen suuntaan ja hyvin bongasi sieltä esineenkin. Kolmas käytiin hakemassa yhdessä ja palkkasin sitten hyvästä luovutuksesta. Palkkas kyllä itsensä myös jollakin kikkareella, lieneekö se vähän haitannut etsimistä alunperinkin...Huomenna tokoilemaan, ensi viikolla on taas sen verran kiirettä, että tokot jää minimiin.

Maanantain tokoilut

2010-11-01T23:36:00.003+02:00

Suunnattiin bussilla Päivin tokoihin Herwoodiin. Tällä kertaa saatiin kiva "vanhuspaikka" eli Alli mahtui onneksi lattialle makoilemaan. Tokossa katsottiin Päivin kanssa kaukoja ja jäävien seisomista. Kaukot aloitettiin istumisesta, tällä kertaa siis vaihtoi ihan hyvin, mutta tarjosi joka väliin seisomista (vaikee olla palkkaamatta, kun tekee upeita seisomisia) - näitä seisomisia tarjottiin ihan urakalla siis niin maasta kuin istumisestakin...on sitten kiva keväällä saada nää taas kasaan...jäävissä, kiitos pallopalkkakuurin, kääntyy puoliks aina "pallon" suuntaan tuli sitä tai ei...noh, kohtuu siis taas kaikessa, myös palkkauksessa. Ennen tunnin alkua ehdittiin tekemään pari tunnaria ja hyppynoutoa. Ja kas kummaa, hyppää hienosti kapula suussa ja myös juoksee (kauas lällättelemään) kapula suussa - on se vaan niin draama välillä...yhteisenä harjoituksena tehtiin seuraamista muiden koirakoiden seassa, hiukan jätätti mustan koiran kohdalla, mutta muuten oikein hyvin pysyi paikka ja kontakti. Paikalla makuu hyvä, pää maassa. Yksikseen tehtiin viel luoksetuloja, kakeja, noudon luovutusta/loppuosaa, sivulletuloa ja jääviä. Virtaa oli taas kuin pienessä kylässä, mutta hyvin pysyi homma hanskassa.

Että sellainen viikko

2010-10-31T17:40:00.002+02:00

Alkuviikon yhteiset reenit meni jos jonkin syyn takia mönkään, joten tokoiluja tehtiin ihan itsekseen. Tunnaria ollaan tehty sisällä (useampi kapula) ja ulkona (vain yksi kapula-->hyvä "välimatkatreeni"). Seuraaminen on edelleen ihan vakiona mukana jokaisessa reenissä, muutoin on nyt pyritty enemmän ottamaan uusia juttuja säännöllisemmin mukaan. Tekniikkareeneissä olen edelleen jankannut perusasentoa, erityisesti peruuttamista ja vauhtireeneissä ollaan tehty paljon ruutua ja merkkiä sekä luoksetuloa. Ohjattua noutoa on myös tehty, aika lailla ok tämäkin. Hyppynoutoa kokeilin metallilla, kotona ja matalalla esteellä ok, mutta hallilla puukapula sitten tippui milloin missäkin välissä...paikalla makuussa olen vahvistanut pään pitoa maassa, minkä seurauksena ei sitten enää noussut kaukoissa ollenkaan...vaikka kaukoissa käytän pelkkää maa-käskyä ja paikalla olossa jättökäskynä on "paikka". Eli nyt täytyy kokeilla paikalla makuuseen varmaan kokonaan uutta käskyä, jolla siis menee sekä maahan että siellä myös pysyy pää maassa, koska näyttää nyt kuitenkin ennakoivan jo sillä maa-käskyllä sitä paikkaa. Yllättäen. Torstaina hallilla sain Allin irti kaukokoomasta ainoastaan siivekkeen kierrolla, josta siis käskin maahan ja aloitin sitten sen sarjan. Seisominen menee kaukoissa tosi hyvin i-s-vaihdossa, mutta s-m vaihdossa (tulee eteenpäin) täytyy olla tarkka.

Perjantaina oltiinkin sitten peräti kaksissa yhteisreneissä. Aloiteltiin Marian tokoilla, aiheena tunnari ja kaukot. Allihan on edelleen hiukka jämänä, mutta kas kummaa pystyy kyllä minun hullutellessa myös itse rentoutumaan. On se vaan niin äärilaitojen koira, todellakin temperamenttinen ja terävä, hyvässä ja pahassa. Ja ehkä juuri sen takia aivan vastustamaton tapaus. Reagoi kyllä minuun todella herkästi, taitaa lukea ajatuksetkin. Eli periaatteessa aika paljon on minusta kiinni, miten Alli kulloinkin toimii. No, tunnari meni ihan ok, toisella kertaa toi ekaks väärän ja vasta sitten oikean. Kaukoissa puhuttiin noista em. ongelmista ja kokeiltiin tuota s-m vaihtoa avuilla. Sitten porhallettiinkin suoraa päätä tallille valkkuryhmän pitämään hyppy-koulutukseen. Aika viime tingassa ehdittiin paikalle. Jätettiin esteeseen vain yksi lauta ja tällä kertaa kapula tippui aina hypyn jälkeen...mentiin sitten lopulta yhdessä sitä estettä edestakaisin ja kapula pysyi paremmin suussa loppuun asti. Oli kuulemma aina hypyn jälkeen sen näköinen, että kapula suurin piirtein jurnuttaa ikenet verille...noh, nyt uskaltaisin väittää, että tässä oli kyllä enemmänkin kyse pyreneesidraamailusta...mutta aika hyviä vinkkejä saatiin kyllä sen suhteen, miten kannattaa vahvistaa sitä kapulan suussa pitoa liikkeessä (joka ei kyllä aikaisemmin ole ollut ongelma...).

Lauantaina päästiin mielenkiintoiseen seuraan. Ajatuksena oli, että Alli kävisi testaamassa sakemanni-inhoaan belkkari-Kipin kanssa, mutta eipä ollut belkkari mitenkään epämieluisa kaveri. Tehtiin alkuun paikalla makuun jättöjä, Alli haksahti kerran vierellä olijan käskyyn ja kerran nousi vasta toisella käskyllä ylös. Kysyin Sarilta ja Merjalta vinkkejä kontakti-asioihin ja eihän tässä muu auta kuin palata takaisin perusasioihin. Seuraamisessa käytin "hyväksi" esteitä ja muita koiria eli seurautin niitä päin, jotta sain ongelmat selvästi esille. Näissä tilanteissa oli kuulemma jokseenkin selvää, ettei koira lopulta luota siihen, että minä hoidan asiat vaan sen täytyy itse "hallita" tilannetta ja sen takia kontakti tippuu. Tunnariin sain lisäksi sen vinkin, etten ota vääriä ollenkaan käteen asti reeneissä. Oli kyllä ihan mielenkiintoista seurata Sarin ja Merjan reenaamista. Varsinkin kun molempien koirat ovat olleet jonkin aikaa pois "framilta". Mutta niinhän se varmaan sitten on, että kun pohjat on hyvät, niin ei pieni tauko hallaa tee, todellakaan. Tallilta yritin ehtiä vielä hakuilemaan, mutta Niihamassa oli enää Elina paikalla. Ajattelin, että käytän tallatun alueen kuitenkin hyväksi ja tehtiin sitten hakuilun sijaan esineruutua pitkästä aikaa. Kuuden jälkeen oli jo aika pimeää, joten ihan hyvä harjoitus saatiin aikaiseksi...käytiin muistin virkistämiseksi viemässä esineet, heitin vielä jättöpaikalta eteenpäin, eli esineet oli n. 40 metrissä. Molemmat tuli käteen asti aikamoisella vauhdilla! Jee!

Pöh pöh

2010-10-25T17:59:00.002+03:00

Hiukka taas harmittaa, nimittäin on taas yksi jokseenkin epäonnistunut toko-koe takana. Ilmeisesti arvioin väärin sen, että hallikoe olisi helpompi kuin ulkokoe. Nyt nää kaksi hallikoetta on, ainakin meille, olleet ihan liian vaikeita. En ollut ollenkaan tajunnut, miten vaikeita/mahdottomia yksittäiset häiriöt sitten todellisuudessa Allille ovat. Ja tämä korostuu eritoten liikkeissä, joissa meidän välillä sitä välimatkaa on. No, viimeisimmässä kokeessa hyvää oli se, ettei Apa häröillyt yhtään vaan pysyi ihan hallinnassa. Myös kisapalkkaukset onnistui hyvin, mutta Allille se minun antama huomio on nyt muutenkin ihan se paras juttu...ja vire pysyi hyvänä eli kaikki liikkeet tehtiin kyllä hyvällä meiningillä. Enkä minä koomaantunut tällä kertaa ollenkaan. Ja sitten ne negatiiviset asiat. Ensimmäisenä tietysti suoritusvuoro, oltiin nimittäin 16 koirakosta se viimeinen, mikä käytännössä tarkoitti sitä, että meidän tullessa vuoroon paikalla oli myös ne 30 avo-koirakkoa (ja kyllä, suurin osa ahtautui halliin sisälle n. 8 neliömetrín alueelle). Toinen ongelma oli sitten se yksi sakemanni, joka oli samassa paikallamakuu-ryhmässä. Tiesin, ettei Alli pysy, eikä pysynytkään. Nätisti tuli perässä ovelle asti...liikkeistä seuraaminen oli ok, ensimmäisessä pysähdyksessä keuli hiukan yli, mutta korjas hienosti. Sitten otettiinkin luoksetulo. Jäi tällä kertaa ihan hienosti istumaan, vaikka takana olikin se "yleisö". Ja sitten...yksi niistä alon sakemanneista pärähti ihan kunnolla ja Alli nousi seisomaan...siitä sitten suora luoksetulo ja nolla pistettä. Seuraavaksi jäävät, nää taas hienosti, mutta seisomisesta vähennettiin neljä pistettä (nousi vasta toisella käskyllä, mutta tuomari tulkitsi, että annoin myös käsiavun...jep jep). Sitten nouto, jossa vauhti loppu palautuksessa (suoraan yleisöä päin tuleminen tais hieman lamauttaa) ja annoin toisen käskyn. Kakeissa ensimmäinen vaihto ok, toisessa liimaantui tehokkaasti maahan - nolla points. Hyppy tällä kertaa hienosti. Kokonaisvaikutus 8. Arvostelu kaikille tasapuolisesti tiukkaa ja tällä kertaa vain 2 koirakkoa sai I-tuloksen. Ihan en ymmärtänyt, miksi liikejärjestyksessä jäävät oli niputettu yhteen ja luoksetulo oli heti seuraamisen jälkeen...mikähän tämänkin tarkoitus oli näin avo-kokeessa...oli siitä viimeisestä paikasta kyllä se hyöty, että pystyin siirtymään tehokkaasti liikkeestä toiseen, enkä todellakaan jäänyt odottelemaan kommentteja saati katsomaan pisteitä. Siinä seisomisen jälkeen tuomari tulikin sitten ihan siihen eteen, melkein kompastuin ;) , kysymään, että tiedänkö, että hän tulkitsee tuollaisen "käden liikehdinnän" avuksi...sanoin vaan että joo ja jatkoin eteenpäin. Hypyn jälkeen leikitin Allia, tarkoituksellisestikin, aika paljon (siis käytännössä hyppyytin päin muutaman kerran juoksemalla itse pari askelta) ja tuomari tietenkin huomautti, että tuollainen leikkiminen tapahtuu sitten kehän ulkopuolella...mutta onhan se hyvä, että on tiukkaa jo tässä vaiheessa, niin ei tule niin isona yllätyksenä muut luokat. No, ne kisat on sitten takanapäin. Hiukan epätasaiset olosuhteet oli, puolessa välissä kisaa olis ollu ihan erilaista suorittaa liikkeet, mitä nyt loppupäässä. Mutta näin se nyt vaan on. Täytyy yksinkertaisesti vain reenata lisää ja "täsmällisemmin".

Tosin Päivin ja Liisan kanssa tehtiin jo ennen kisoja sellainen häiriöharjoitus, että kun seurautan Allia ovea päin, niin se avataan...ja viime viikolla Toippari häiriköi meidän seuraamisessa aksaesteillä (seurautin siis esteitä päin, välistä jne...). Kerran jäi pahasti jälkeen, mutta yksinkertaisesti nostin takaisin vierelle ja sen jälkeen meni taas hyvin. Kaukoissa Toippari haukkui Apan takana ja kas kummaa, ei vaikutusta. Mielenkiintoista kyllä, jäävien seisomisessa (kun oli jo seisahtanut ja Toippis lähti tässä kohtaa liikkeelle takaa) Apa otti 2 askelta minun suuntaan. Jonkinlaisena yhteenvetona vois ehkä todeta, että välimatka tuo epävarmuutta ja yksittäiset häiriöt sekottaa pakkaa (täytyy yksinkertaisesti olla todella varmat liikkeet...rutiini lienee se yks tärkein asia Allin kanssa tällä hetkellä, aina ja ikuisesti). Nyt mietitään loppuvuoden tokoilukuviota ja todennäköisesti joulukuun kisat jää väliin, osin jo juoksujenkin takia (urokset on olleet Allista taas turhan kiinnostuneita, joten voivat alkaa jo marras-joulukuun vaihteessa). Toiseksi meillä on vähän liikaa asioita, joihin ei välttämättä ehdi tulla muutosta parin kuukauden aikana. Sakemanni-inhon kimppuun käydään ekaksi belkkaritervun voimin, pehmeä lasku siis. Päästiin myös tokoilemaan pariksi kertaa Sarin ryhmään, eli saatiin taas uusia koiria reenikavereiksi. Kisaryhmän reenit on päällekkäin Marian tokojen kanssa, joten ne jää nyt vähille. Tosin Alli on sen aitaepisodin jälkeen ollut ihan paineessa siellä Mouhijärvellä, joten niistä ei nyt niin hirveesti käteen ole mitään jäänyt.

Hakuiltu ollaan taas muutaman kerran ja täytyy sanoa, että se puoli menee todella hyvin. Kaksi viimeistä kertaa ollaan tehty niin, että tuulen puolella mm ovat olleet etu- ja takakulmassa ja toisel puolel sitten keskellä aluetta takarajan tuntumassa. Nyt täytyisi sitten miettiä, että miten vaikeutetaan hommaa. Ehkä vois siihen keskittyä (kun tietää kuitenkin ne piilojen sijainnit), että itse pisto olis "oikeaoppisempi": nyt menee kyllä hyvin suoraan, mutta hakee välillä taakse. Tai sitten ottaa umppareita. Tai vahvistaa nenän käyttöä ja ottaa mm välillä lähemmäksi. No, katsotaan.

Tälle viikolle olis luvassa muutamat yhteisreenit ja tietysti hakuilua. Marraskuu on kaikkinensa aika rikkonainen töiden puolesta, joten saattaa tokoilu jäädä aika vähälle. Mutta se saattaa olla molemmille kyllä ihan hyväksi...

Lepopäiväpuuhailuja

2010-10-12T17:53:00.007+03:00

Ei kovin ihmeellistä, vähän metskun pitoa ja puistossa tunnaria. Ja tietysti poseerauksia, kun oli niin otollinen auringonpaiste...

Pikaista päivitystä

2010-10-11T16:43:00.003+03:00

Tokoilurintamalla ei mitään uutta, lähinnä pientä viilausta ennen seuraava koetta sekalaisessa seurassa ja eri paikoissa. Lisäksi ollaan tehty ruutua, merkkiä ja tunnaria. Ollaan haettu onnistuneita ja vauhdikkaita suorituksia ja onneks niitä on tullutkin. Luoksetulossa ollaan tehty pelkkää stoppia ja loppuosaa vain muutamia kertoja erikseen. Jääviin on haettu nopeutta, seuraamiseen tarkkuutta, kaukoihin oikeeta asennetta (olen palkannut aika lailla pelkästään ensimmäisestä noususta). Noudossa on keskitytty palautusvauhtiin ja hypyissä ollaan jankattu vain vinoja paluuhyppyjä. Ja tänään selvisi myös, miksi pyreneesi hyppää niin sivuun...lanneranka ihan jumissa ja sen takia keventää toista jalkaa, minkä takia ajautuu aina vahvemman jalan puolelle. Aavistelinkin vähän tähän suuntaan, koska en saanut millään ilveellä korjattua sitä sivuun ajautumista. Ja onneksi tajusin nyt sitten reenata niitä vinoja paluuhyppyjä tähän väliin. Joskus tämä järjenjuoksu yllättää...

Eilen käytiin tokon jälkeen hakuilemassa. Otettiin kaikki kolme maalimiestä tuulen puolelle, etu- ja takakulmaan sekä keskelle takarajan tuntumaan. Tuulen ansiosta nosti hyvin, ei minkäänlaista epäröintiä. Hyvä hyvä!

Tiukka kuri tokoreeneissä on tehnyt Allille hyvää, eikä se kyllä nyt hirveästi vaadikaan noin pehmeältä koiralta. Yksi "murahdus" riittää. Ja on se vaan niin paljon helpompi olla kaikilla, kun ei tarvitse ylimääräistä häslätä.

Tarpomiseks män

2010-10-06T09:33:00.002+03:00

Nimittäin se avo. Perjantaina tapahtui ainakin ohjaajan täydellinen koomaantuminen, Allista en nyt niin varma ole...koe oli Tallilla, me startattiin numerolla yksi ja tuomari=liikkuri. Eli siihen meni sitten ne hienot suunnitelmat liikkeiden aloituspaikkojen mieleenpainamisesta ja sujuvasta siirtymisestä liikkeestä toiseen (nyt ne tuomarin oivallukset oli pakko kuunnella). Koirat tarkistettiin varttia ennen kokeen alkua ja meinas tulla pikkuinen kiirus, kun nysvättiin Viinikan ruuhkissa lähemmäks puoli tuntia...aloitettiin seuraamisella, mikä meni tosi hyvin, käännöksissä hiukan väljyyttä, mutta muuten ok. Liikkeestä maahanmeno meni myös mallikkaasti, mutta siinä tapahtui sitten jotakin sellaista, mikä vaikutti kyllä loppukokeeseen. Eli kehään pamahti sitten sieltä Tallin toisesta ovesta porukkaa...positiivista sinänsä, ettei Alli edes puhkunut tai lähtenyt tarkistamaan, eli ilmeisesti tämä meidän seuraaminen ja jäävät ylipäänsä ovat ihan vahvoja liikkeitä. Käskyn jouduin kirjaimellisesti huutamaan, koska tämä kaikki tapahtui siis samaan aikaan...mutta yllätys kaikkinensa ja jotenkin vain tiesin, että lietsoo lopun ajan sitten sitä pyreneesin epävarmuutta. Ja se näkyi sitten seuraavassa liikkeessä, kun luoksetulo otettiin sieltä samasta päästä. Eli meni jätössä maihin (ei ole tehnyt tätä ikinä) eikä pysähtynyt. Liikkestä seisominen meni hienosti, samoin nouto, mutta kakeissa (ja merkiksi laitettiin huom. se hyppylauta, koiran viereen lapojen tasolle...) tulikin sitten ihan uudenlainen häiriö...vauvan itkemistä ei kyllä ole vielä ymmärretty ottaa häiriölistalle...eli ensimmäinen vaihto meni siinä sitten ohi, kun pyreeneesin pää kääntyi sinne itkun suuntaan (olis pitäny itse ymmärtää pakottaa kontaktiin...), mutta teki kyllä toisen istumaan nousun...no, vauva oli suloinen, mutta paikka oli kyllä hiukan väärä...ja hyppy...hyppäs hienosti, mutta juoksi suoraan edessä olevan Piian syliin (ois pitäny ymmärtää kieltää, mutta kun ei tajua niin ei...). Paikalla makuu viimeisenä liikkeenä ja se meni hienosti siitäkin huolimatta, että domaren oli koirien takana ja karjas sieltä sitten sen "aika"-käskynsä. No, kohta tulee uudet kokeet ja nyt ehditään vielä vähän hiomaan asioita. Teinkin sellaisen päätöksen, että vaihdan palkan kokonaisuudessaan lelupalkkaan (namia vaan paikalla makuuseen). Tämän "oivalluksen" sain oikeastaan jo viime viikolla, kun Selkämaan Kati veti kisaryhmälle tokoreenit. Ihmetteli nimittäin, miksen palkkaa lelulla useammin, kun kuitenkin leikkii tosi hyvin...toinen selkeä muutos on se, että kulkee sitten joka paikassa (reeneissä) vapaana, eli hallintakysymykset on nyt otettava vakavasti (ikää ihan riittävästi...koiralla, mutta myös ohjaajalla...) ja kaikenlainen häröily saa loppua...että näillä eväillä jatketaan tarpomista!

Yliannostus uhkaa

2010-09-27T17:29:00.005+03:00

Ihan hiukan sorruin...siis reenaamaan liikaa...tai mikä nyt on liikaa, mutta ainakin liikaa toistoja on tullut tehtyä. Eilen tokoiltiin ihan kahteen otteeseen. Aamusta nopeat (melkein) tokot lähipuistossa muiden koiranulkoiluttajien, oravien ja pulujen joukossa. Eli sopivasti häiriötä. Seuraamiset ok, jäävät ok, luoksetulossa aika lailla säätämistä (kun se orava oli ja ne pulut - pää ei vieläkään pysy paikoillaan vaan kääntyilee kuin tuuliviiri ja ilmeisesti se vaikuttaa jo vauhtiinkiin, kun pitää juostessa niitä sitten katsoa) ja taitaa mennä nyt sen osalta ihan vauhdin parantamiseen eli suoriin luoksetuloihin. Pysäytyksiin otan molemmat kädet stoppiin, katsotaan sitten, mikä on kulloinenkin tuomarin "tuomio". Tai että pysähtyykö pyreneesi ollenkaan. Tai että tuleeko sitten pysähdyksestä enää sivulle. Noudosta en muista mitään muuta kuin sen, että sitä taidettiin muutaman kerran ottaa...myös paikalla makuuta se reilu 3 min (ja sen helpottamiseksi takapalkka) ja ihka hyvin män. Iltasella suuntasin Herwoodin parkkisreeneihin, kun ajattelin että saatais viereisellä kentällä pidetyistä aksakisoista mukavaa häiriötä paikalla makuuseen. Samalla otettiin seuraamista, hiukka jäi täyskäännöksissä, muuten ok. Suoraa luoksetuloa, ok. Noudossa teki ekaks muutaman ilokiepin ja sitten vielä tiputti paluussa. Uusinta ja se ok. Kaukot ihan pätevät. Paikalla makuussa taas se 3 min ja ihan ok, mutta lonkkaileehan se pyreneesi tämänkin liikkeen...käytiin sitten lopuksi katselemassa aksakisoja, maksikolmosia ehdittiin katsomaan. On ne vaan niin taitavia, niin koirat kuin ohjaajatkin. Vähän kateeks käy.

Tänään ehdittiin tokoilemaan Tallille. Tarkoituksena oli ottaa vain muutama liike mahdollisimman vähillä toistoilla, ja melkein pitäydyin päätöksessä. Seuraamista tehtiin piiitkä kaava ja se meni tosi mallikkaasti, onneksi (viime aikoina ollu vähän hakusessa, mutta tämä on aika häiriöherkkä liike näemmä). Sitten suora luoksetulo, ihanan vauhdikas (eikä varmasti pysähdy tuollaisesta kokeessa...vai pysähtyiskö...). Sitten nouto. Ja kas kummaa, taas ylimääräiset ilokiepit...ja pokka petti pahemman kerran. On se vaan niin hullun näköinen, kun juoksee täpöillä ympyrää. Juostiin sitten molemmat, aattelin että irrotellaan sitten oikein kunnolla ;) No, tämä taitaa olla nyt sen lentsulaisen motivaation lisäämisen tulos tässä liikkeessä. Mutta ei voi mitään, ilme on kuitenkin hyvä! Taisin tehdä pari toistoa, jolla saatiin virettä sen verran himmattua, että kapula tuli perille asti suoraan. Kaukoissa ekat toistot hyvin ja sitten jostain kumman syystä piti ottaa toisto ja siinä nousi vasta toisella käskyllä istumaan ja sitten otettiinkin sen verran toistoja, että tuli ekasta se onnistuminen...ja se oli työn ja tuskan tulos, koska oli jo sen verran sippi, että meni maihin lonkka-asentoon...Loppuun hyppy, joka taas ekalla hyvä. Ja sit piti ruveta taas säätämään(why oh why). , koska se paikka siellä toisella puolella oli ihan liian sivussa Tätä mietinkin, että taitaa se niin pitkälle ajautuminen johtua tässä liikkeessä yksinkertaisesti siitä, että hyppäytän tosi kaukaa (eli saa vähän liikaa vauhtia). No, täytyy vielä huomenna kokeilla, että miten matka vaikuttaa, kun en sitä suinkaan tänään tajunnut tehdä... Loppuun paikalla makuu, ei ongelmaa, tais siitä reilusta kolmesta minuutista mammia pää maassa parin minuutin ajan. Lopuks riehuttiin vielä porukalla eli Alli pääsi näyttämään Siirille muutaman hienon putken, pituushypyn ja tietysti Siirinylihypyn...

Seuraavan tokokokeen osalta saatiinkin ihan iloinen uutinen, tavallaan. Yks meidän hakuporukan mm on nimittäin kokeen liikkurina. Allille siis tuttu ihminen ja voipi olla vähän liiankin tuttu. toivottavasti ei tarvi millään -painokelvottomalla- otteella irrotella Hissua Elinasta siellä kehässä...

Hajoilevaa tokoa...

2010-09-26T08:48:00.003+03:00

Keskiviikon tekniikkatokot ja torstain vauhtitokot meni vielä ihan hyvin, mutta eiliset tokoreenit menikin sitten ihan penkin alle. Keskiviikkona tehtiin vaan pientä perusasentojen ja kaukojen viilausta sekä käännösharjoittelua. Torstaina taas tehtiin pitkiä pätkiä seuraamista (yritti turhan usein kyllä porhaalta seuruusta suoraan ruutuun...), kaukoja, noutoa ja ruutua. Mukavana häiriötekijänä Siiri, jonka yli Alli kävi hyppäämässä useammankin kerran (?). Eli kierrokset on aika huimat tokossa, kun lähtee Siiriäkin ärsyttämään...eilen tarkoituksena oli vetää kisanomaiset reenit häirikköporukan aksavuorolla. Alkuun paikalla makuu, jossa pyreneesi rupes kupsuttamaan itseään jossain + 2minuutin kohdalla. Ei muuta kuin maa-käsky ja loppu ihan ok. Eli joko oli tylsää tai sitten ahdisti. Ensimmäinen liikekierros meni siis ihan päin prinkkalaa. Ainut täysin onnistunut liike oli hyppy. Muutoin olikin jos jonkinlaista ongelmaa, mutta tämä täytyy kyllä ottaa ihan omaan piikkiin. Ihan liian vaikeissa olosuhteissa tehtiin nyt tätä. Esimerkiksi seuraamisessa kävi tekemässä kontaktit A:lle...noudossa jäi pureskelemaan palikkaa matkalle (oma kapula unohtui, joten otin jonkun puupalikan, tais olla lattialistaa...), jäävissä jäi seuraamisosuudessa (seurautin suoraan Riimiä päin), luoksetulossa himmaili vauhdissa (olin itse keppien ja usean hyppyesteen naftissa välissä) ja kaukoissa ei mennyt jättövaiheessa maahan (ei kuullut käskyä - ei kontaktia...mutta olikin aikamoinen hälinä ja siinä vaiheessa tais joku olla radalla just siinä ihan vieressä). Uusintakierroksella alkoi jo näyttää hyvältä. Nyt täytyy vaan muistaa, ettei rupea liikaa hinkuttamaan liikkeitä, menee kyllä äkkiä kaikki hauskuus sitten siihen.

No, päästiin tokosta onneksi suoraan hakureeneihin. Allille kolme mm:stä, kaikki piilossa. Alueelle tulo on kyllä haastavinta, meinaa itsensä piiputtaa ihan täysin sillä matkalla, kun veto on niin kova. Oltiin uudella alueella, joten ilmeisesti tästä johtuen kävi tekemässä alkuun pienet u-kiepit molemmilla puolilla. Lähetyksellä kävi heti nostamassa mm:n oikeasta etukulmasta. Toinen mm oli keskellä vasemmalla, melkein takarajalla, ja nousi myös heti. Kolmas oikealla takakulmassa ja taas suoraan mm:lle. Eli hienoa menoa. Nyt malttaa hienosti rauhoittua ennen lähetystä ja näyttäisi, onneksi, ottavan hajuja ilmasta. Tai siis nyt tein sen tietoisen päätöksen, että päästän liikkeelle vasta kun on sen oloista, että on "hajulla". Tällä kertaa se oli tietysti helppoa, kun oli otolliset tuulet. Mm:ltä tultiin ilman hihnaa ja hienosti pysyi likellä. Ensimmäistä kertaa pystyin pitämään myös keskilinjalla vapaana eli ei enää, tai toistaiseksi, sinkoile omille lähetyksille vapaanakaan.

Tänään käydään varmaan tokoilemassa ja ens viikolla on muutamat kisaryhmän reenitkin. Esineruutua pitäis taas käydä tekemässä, ehkä ens viikonloppuna sitten. Kauheesti tekemistä, mutta onneksi pyreneesi on niitä koiria, joka ei siitä tekemisestä rikki mene...päinvastoin.

Tokoa sateessa

2010-09-21T22:41:00.002+03:00

Hiukan ehkä liian sateinen ilma tokoiluun, mutta lähdettiinpä kuitenkin. Ja vielä kävellen Eteläpuistoon...kisaryhmän kanssa reenailtiin pikaisesti enkä lopulta suunnitelmista huolimatta ottanut mitään liikkuroitavaa. Kenttä oli yhtä isoa vesilammikkoa, joten jäävistä maatakin jouduttiin hinkkaamaan aika moneen otteeseen kun sieltä tuli vaikka minkälaista variaatiota (ehdottomasti paras oli etupää alhaalla ja takapuoli ylhäällä l. niiaus...). Seisomisessa ei ongelmaa, myös luoksetulo ok. Seuraamista otin myös ja se oli oikein hyvää olosuhteisiin nähden (agireenit vieressä ja ne lukuisat vesilammikot). Sai myös aikamoiset ilosiepit seuraamisen jälkeen ja liisi kuravellissä sitten aika railakkaasti pidemmän aikaa - ja tietenkin lelu suussa. Kaukoja tehtiin myös ja niissä napakat istumiset. Hypyssä yllätti nyt sitten sen verran, että meni maihin...tämä oli jossain vaiheessa myös ongelma, mutta silloin se liittyi kyllä ihan puhtaasti väsymykseen...jos menis taas sen piikkiin...eli lievällä avulla istuminen onnistui ja saatiin muutama ihan ok suoritus aikaiseksi. Illan mielenkiintoisinta antia olikin sitten yhteiskyyti bc Bertan kanssa. Ja kas kummaa, ensimmäinen kerta takaboksissa/häkissä ja vielä toisen koiran kanssa eikä mitään ongelmaa...

Reenailua fyssan jälkeen

2010-09-20T13:13:00.003+03:00

Keskiviikko-aamusta tokoiltiin ihan pienesti ennen fyssakäyntiä, lähinnä sellaista pilkunviilaamista perusasentojen ja käännösten osalta. Fyssalle mukaan tuli sekä Siiri että Alli, joista jälkimmäinen oli vain jumissa ja edellinen ihan älyttömän jumissa. Siirillä kiristää, tietenkin, ihan jokainen lihas ja selkäkin alkaa olla mutkalla. Saas nähdä, miten oikein pärjätään. Allilla jumipaikat sekä niskassa että lapojen paikkeilla selässä. Lääkkeeksi tuli pari päivää lepoa, paljon venytyksiä ja tietenkin niiden syvien lihasten reenaamista.

Reenaamaan päästiin vasta lauantaina, mutta parin päivän levot olivat tehneet Allille hyvää. Käytiin ekaks tekee tokot. Aloitettiin seuraamisella (oikein hyvä), sitten jäävistä maa (ok), luoksetulo (pysähtyi hienosti x2), jäävistä seisominen (ekalla maahan, seuraavat ok). Sitten tehtiin vauhtinoutoja (ok) ja kaket (ok). Loppuun ruutuja, ikäänkuin palkaksi...toimii. Tokosta suoraan hakuilemaan (tietysti venyteltiin myös tässä välissä). Allille otettiin ihan oikeat piilot ja kas kummaa kaikki mm:t (3) löytyivät kertalaakista. Täytyy varmaan jossain kohtaa puuttua siihen ihan järjettömään maalimiesten naamanpesuun sen namipalkan syömisen jälkeen (siis varmaankin se naamanpesu on Allille se palkkaavampi juttu kuin namit...)...tai sitten ei. On se vaan niin innoissaan ja iloinen mm:n löydettyään!

Sunnuntaina mentiin häirikköporukan agivuorolle tokoilemaan. Kisanomaiset vedettiin tällä kertaa läpi. Ongelmia nyt luoksetulossa (meni jätössä maahan...pysähtyi vasta toisella) ja hypyssä (meni maihin eikä istumaan), mutta edelleenkään ei mitään erityisen paniikin aihetta vaikka koekin lähestyy hurjaa vauhtia. Luoksetulossa häiriintyi kaverista, joka samaan aikaan tuli samalle kentälle ja hyppyä sekoitti esteen takana ollut A-este (jonne lähti tekemään kontaktia...).

Päivin tokoihin lähdettiinkin tänään sitten nyssen kyydillä. Käveltiin ensiksi Taysille ja hypättiin 6-linjan kyytiin. Mukavastihan se matka sylikoiran kanssa meni...siis hiukan liikaa sylikoiraksi, mutta jalkatilaa oli niin onnettomasti, ettei Alli olis edes mahtunut istumaan lattialle. No, kaiken kukkuraksi Herwoodin tuntemus oli niin onnetonta, että hyppäsin bussista hiukan liian aikaisin pois. Ja tietenkin ennen sitä saamarin Lukonmäkeä...no, tulipahan sitten urakoitua Allin koko viikon ylämäkikävelyjumpat samalla kertaa. Tokoissa aloitettiin häiriöseuraamisella eli kierrettiin muita koiria samalla. Hiukkasen otti taas välimatkaa, mutta lopulta seurautin jo niin monta kertaa muiden koirien viereen ja eteen pysäyttäen, että rupesi jo sujumaan. Seuraavaksi avon hyppy ja se oli yksinkertaisesti perfect. Luoksetulossa stoppas ekalla kerralla hyvin, mutta sivulletulo jäi kesken ja vasta toisella käskyllä tuli normisti. Uusinnalla koko liike oikein hienosti. Tässä välissä omatoimisesti noutoa ja kakeja, joista noudosta lähti lelu suussa suoraan oravan perään...mutta kaket hyvin, palkkasin heti ekasta istumisesta. Sitten taas ohjatusti ruutua, ihan ok. Loppuun vielä noutoa, jossa pudotti (!) palautuksessa kapulan (samaan aikaan autosta tuli joku vieras koira...). Uusinnalla taas ihan normaali suoritus. Säästyttiin onneksi nysseltä, kun saatiin Kimi-partikselta kyyti melkein kotiin asti. Kyllä tekikin sitten broilerin siivet kauppansa. Enkä varmaan meinaa taaskaan saada sitä BoT:ta Allin päältä pois parin tunnin päästä. On se vaan niin kummallista, miten se siitä tykkää...taitaa tämä tuote olla ihan maineensa veroinen.

Pikaisesti...

2010-09-15T09:25:00.003+03:00

Eilen tokoiltiin bc-Bertan sekä westie-Ellin kanssa. Yksikseen otettiin seuraamista (ihan hirveetä seilaamista), jäävät (ok), luoksetulon pysäytyksiä takapalkalla (vauhti pysyi hyvänä stopeista huolimatta), noutoa (ok) ja kaukoja (ensimmäisestä istumisesta palkka - ok). Otin vielä käskytettynä seuraamisen, joka ei sitten näyttänyt kuulemma pahalta vaikkakin se siltä tuntui. Muutamassa käännöksessä oli kuulemma ollut vähän "unessa". Kaukot tehtiin niin, että Maiju käskytti ja Miinu meni Allin taakse seisomaan. Ensimmäisellä kerralla nousi maasta heti, kun Miinu meni taakse, mutta pystyi sitten tekemään liikkeen (eli taas ensimmäisestä noususta palkka). Toisella kerralla ei enää "häiriintynyt" ja taisin olla ihan kisamatkankin päässä ja siis nousi hyvin. Loppuun vielä yhteisesti paikalla makuut ja istumiset. Ei tarvinnu edes piiloon mennä, kun oli niin pimeetä...Alli pisti reenien aluks pystyyn sellaisen räyhäämisshown, että hetken jo luulin olevani Siirin kanssa reenaamassa...ilmeisesti tää oli kuitenkin hormonal issues, mutta nyt täytyy todella olla tarkkana, ettei vaan jää päälle. Mutta hieman arvelluttavaa tässä on se, että käyttäytyy vaan reeneissä tällä tavalla, eli voihan se olla, että kun kierrokset siellä muutenkin nousee, niin tässä valeraskaustilassa ne on sitten vähän liiankin korkeet...hope so. No, Elli ja Bertta olivat ihan ilmiömäisen hyviä Allin rehvastelusta huolimatta...

Nyt tuleekin sitten reenailuun muutaman päivän tauko, kun Alli pääsee fyssalle. Tai kai me muutama baby-peltojälki käydään tekemässä. Perjantai ja sunnuntai tokoillaan, lauantaina on hakua luvassa kera miljoonan hirvikärpäsen...

Mama-Hissu

2010-09-13T17:02:00.004+03:00

Lauantai-aamu alkoikin sitten sen yhden ja ainoan pehmolelun piilotuksella. So great. Tätäköhän tämä on jokaikisen juoksun jälkeen...Hemu on nyt saanut toimittaa pehmolelun virkaa, saa nähdä onko sillä enää yhtään karvoja jäljellä tämän episodin jälkeen. Eli tällä hetkellä Allin arki on yhtä infernaalista läähättämistä, kaiken mahdollisen nuoleskelua (lähinnä Hemun, mutta melkein mikä tahansa muukin käy) ja tietenkin minun kyljessä nyhjäämistä. Ihan vähän ollaan yritetty näitä rutiineja rikkoa tokolla ja haulla...

Lauantain kisanomaiset tehtiinkin Päivin käskytyksellä. Ja viikossa oli ehditty sössimään vain kaukot ja jäävistä toinen, seisominen. Että näin nyt. Muuten oli ihan kivan oloista menoa, kaikesta mamastelusta huolimatta. Onnistuneet siirtymät ja muutenkin ihan hyvällä ilmeellä teki ja tärkeimmistä tärkein onnistui, eli pystyttiin jatkamaan hyvällä vireellä epäonnistuneiden liikkeiden jälkeenkin. Paikalla makuu hyvä partis-Toivon kera, vaikka ikkunasta pälyillessä näytti kyllä siltä, että lähtee lällättelemään Toivolle hetkenä minä hyvänsä...

Suununtaina vuorossa haku kolmella mm:llä. Ensimmäinen ok haamu, toiselle lähtiessä piti käydä patsastelemassa ensin tikkapuun juurella (eli nyt myös tikatkin pitää käydä ajamassa pois...). Kolmas oli ihka oikea piilo, koska mm:stä ei näkynyt suunnitelmista huolimatta keskilinjalle. Hissu lähti samantein alueen ulkopuolelle, otin takaisin ja lopulta mm löytyi. Ilmeisesti siellä oli jotain erityistä hajua, koska muutkin koirat pyörivät samalla alueella. Loppuun sitten vielä korjaavana yks pako. Mutta kaikkinensa hiukan hermostunutta/keskittymätöntä menoa...

Tänään aamusta ihan vaan vähän niitä kaukoja (alkuun näytti, ettei edes tajunnut, mitä ollaan tekemässä...), perusasentoja ja käännöksiä (ihan mahtavia) ja kapulan luovutusta (lauantaina liikkurin käskyllä osas vähän turhan hienosti kääntää pään minuun päin tyyliin "voisitko jo ottaa tän..."). Illasta vielä ihan oikeisiin reeneihin eli Päivin partis(+ yksi cairni)-tokoon. Vettä tuli ihan kaatamalla, joten reenattiin amatsun minikatoksessa. Yhteisinä liikkeinä paikalla makuu, kaukot ja liikkeestä seisominen. Ja kas kummaa, nyt ei sitten mitään ongelmaa kaukoissa eikä seisomisessa...lopuksi otettiin vielä seuraamista, molempia jääviä ja luoksetuloja. Ei mitään ongelmaa näissäkään, erityisesti käännökset oli seuraamisessa mainitsemisen arvoisia, näin niinkuin positiivisessa mielessä. Kaiveskelin Allille kotimatkaa varten vielä BoT:n ja...hiukka tiukka verrattuna viime talveen...tai nyt se on siis varmaan ihan oikean kokoinen eikä enää mikään batman-viitta...

Vauhti-tokottelua

2010-09-11T15:05:00.002+03:00

Torstaina etsittiin vapaata kenttää jonkin aikaa. Päädyttiin sitten lopulta UKK:n nurtsille. Seuraamista useilla juoksu-osuuksilla, muuten ok, mutta täyskäännöksiä täytyis taas muistaa hioa. Tähän väliin muutama nouto, joista pyreneesi innostui sitten ihan vain muutaman ylimääräisen pyrähdyksen verran...no, vauhtia ja innostusta ainakin löytyy, jopa siihen palautukseen...ruutuun menoja muutamia eri suunnista, pitkästä aikaa kosketusalusta käytössä. Taas lähti muutaman kerran ennen käskyä, mutta annoin mennä. Onpahan ainakin hyvä motivaatio...loppuun vauhdikas luoksetulo.

Marian tokoissa olikin sitten teemana seuraaminen käännösten kera. Eikä niissä sen ihmeempää. Hiukan Alli ottaa painetta siitä aitojen kaatajasta, paikalla makuussa pää nousi, kun mr aita nousi rivistä ylös. Jonkin aikaa Allin pää oli ylhäällä, mutta hetken kuluttua painoi pääppänsä takaisin maahan. Omatoimisesti otettiin avon hyppyä, ajautuu taas todella sivuun oikealle, mutta ihmeellisesti hyppää kyllä niin sivustakin takaisin. Että täytyy tätä hypyn paikka-asiaakin nyt hioa.

Hiukan on ilmassa ylimääräistä herkkyyttä, mutta nyt olisikin valeraskauden aika. No, tästä päästiin viimeksikin parilla viikolla, joten ehkä selvitään näistä oireista ennen seuraava koetta. Illalla olis luvassa talli-sulkeiset kisateemalla, huomenna pientä tekniikkareeniä ja hakuilut.

Oravan metsästystä ja tokoa

2010-09-08T21:24:00.003+03:00

Maanantain Päivin tokossa oli taas kivaa. Taidettiin aloitella kaukoilla, jotka sujuu ihan erinomaisesti, tällä hetkellä, kisamatkalta. Ajattelinkin kyllä, että suurin ongelma tämän liikkeen osalta tulee kuitenkin olemaan se liikkurin/tuomarin asettama tikku/keppi tms. siihen koiran viereen...kokeiltiin siis niin, että Päivi kävi laittamassa lumiharjaa siihen Apan viereen aina siinä vaiheessa, kun olin siellä normimatkan päässä. Kahdella ekalla kerralla nousi, sitten siirryin lähemmäksi ja pysyi. Lopulta pysyi jo ihan normimatkankin päästä ja teki kaukotkin vielä hienosti. Tällaista tämä on, hieman eri asioihin pitää kiinnittää huomiota, kuin ehkä "normaalisti"...sitten tehtiin seuraamista niin, että itse seuraamiskaavio kulki muiden koirakoiden välistä/vierestä/edestä/takaa. Eli taas ihan erinomainen reeni. Yhden partiksen kohdalla Allin paikka venyi johkin metriin asti, mutta muuten oli todella hyvää ja intensiivistä seuraamista. Tehtiin tosi pitkä kaavio, johon tuli myös askeleita. Mutta hienosti meni! Sitten luoksetuloa, jossa ensimmäisellä teki hienon stopin - palkkasin siitä. Sitten muutama läpijuoksu, kun rupesi yllättäen ennakoimaan...loppuun paikalla makuu, ei ongelmaa. Lopuksi otettiin viellä aika hyödyllinen paikalla makuu -reeni: yksi koira jätettiin istumaan ja tälle koiralle tehtiin rivistä sitten ihan normiluoksetulo. Tehtiin vielä niin, että aina Allin vierestä lähti koira. Ja hyvin meidän Apa pysyikin! Ongelmaksi muodostui se Apan oma "häiriköinti", jonka suoritti vähän turhankin kirjaimellisesti...ensinnäkin valui maihin pari kertaa ja sitten kun vihdoin olin kutsumassa sivulle, niin kontakti hävisi ihan täysin...syykin selvisi nopeasti...Alli kipaisi ihan sekunnin sadasosassa oravan perään, riekkui puun alla taas ihan kiitettävästi...mutta partikset pysyi hienosti paikalla makuussa!

Tiistaina Alli lepäili, tänään käytiin tekemässä nopsat tokot. Ekaks seuraamista, jossa ensimmäisessä setissä virtaa oli vähän liiaksi, toisella tasoittui mukavasti. Kaukot normisti, ei edes ennakoinut. Jääviä nopealla palkkauksella ja hyvä luoksetulon reeni takapalkalla. Loppuun hyppyä pallon noutona, mukavasti lähti hyyppyihin vaikka esteessä oli kymmenisen senttiä ylimääräistä (korkeudessa siis).

Sunnuntaina käytiin Pyryn, Jojon ja Piian kanssa lenkillä Kangasalla ja törmättiin samalla Loska-pyreneesiin. Ihan hauska tapaus, siinä mielessä kovinkin samankaltaisia Allin kanssa, että antavat kyllä Pyrylle kyytiä. Tosin sitten metsässä Alli ja Pyry eivät toisistaan välitä ollenkaan, mutta se hihnassa riekkuminen on jo ihan eri asia...

Tokoa kisamaisesti, hakua hirvikärpästen kera

2010-09-05T13:27:00.002+03:00

Tänään vedettiin nopeat kisamaiset reenit Tallilla. Kaikki liikkeet läpi, mutta tein nyt niin, että palkkasin niistä "vaikeista paikoista". Kaikki muuten ok, mutta se hyppy...tätä täytyy ruveta tekemään huomattavasti enemmän ja motivaation nostattamisen kautta (en kyllä lähde ketjuttamaan, siihen ei pää riitä...). Paikalla makuussa reenattiin erityisesti sitä minun poistumista ovesta (Tallin kokeissa paikalla makuun piilo on tod.näk. ulkona), annoin lisäkäskyn poistuessa ja muutenkin oli poikkeuksellisesti takapalkka helpottamaan koko asiaa. Hyvin meni. Ja pyreneesi tykkäsi muutenkin olla pitkästä aikaa Tallilla. Reenin loputtua riekkui ympäri hallia ihan into piukassa; ilme oli kyllä muutenkin koko ajan oikeanlainen.

Tallilta suoraan hakureeneihin, joissa otettiin vain kaksi mm:stä haamuna. Ja tarvitseeko sitä erikseen mainitakaan, mutta meno oli ihailtavan lennokasta! On se hyvä!

Tokoa ja näyttelypuuhia

2010-09-04T18:03:00.004+03:00

Keskiviikkona kirmattiin ennen näyttelyreenejä tekemään pikaiset tokot: lyhyt pätkä seuraamista, luoksetulon stoppeja, noutoa ja kaukoja. Stopit nyt suorapalkalla ihan ok, tietenkin. Pysähtyi kerran hyvin ihan ilman palkkaa, mutta täytyi taas aika monta läpijuoksua ottaa...muut liikkeet ok, kaukoissa (kiitos kaukosulkeisten) reagoi jo ihan pieneen kädenliikkeeseen eli täytyy nyt oma suu saada synkkaamaan sen käden kanssa...näyttelyreenit meni hyvin, ihan uutta porukkaa ja koiria taas laidasta laitaan. Marjon naaman Alli ehti tosin pesemään aika monta kertaa...

Torstaina käytiin tekemässä vauhdikkaammat reenit. Otettiin tosin tähänkin settiin mukaan seuraamista, mutta juostiinkin sitten se seuraamiskaavio kokonaisuudessaan. Meni kyllä yllättävän kivasti, hiukan lopussa rupes painaaan. Sitten otettiin vähän vauhtia tunnariin; syöksyy meiningillä, mutta hienosti etsi kapulan. Loppuun ruutua ja merkkiä, joista saatiin aikaiseksi myös evl-liike hienolla vauhdilla.

Marian tokoissa ei tällä kertaa oikein puhtia löytynyt kummastakaan. No, otettiin ruutua ja luoksetulon stoppeja, jotka periaatteessa ihan ok, mutta vauhti vain puuttui. Luoksetulon stoppeihin kokeiltiin takapalkkaa, mutta tätä täytyy nyt kokeilla vielä omissa reeneissä. Tehtiin omatoimisesti vähän seuraamista, hyppyä ja kaukojakin, ihan, vaik vire vähän hukassa.

Tänään suunnattiin vielä Kauppiin, "kotiseuran kotikisoihin", eli tamskin ryhmänäyttelyyn. Muita pyreneesejä ei paikalla ollut, mutta saatiinpa sitten koko rahan edestä tuomarikoplausta. Ensimmäisen tuomarin syliin hypättiin taas, toisen kanssa oltiin sitten jo hillitymmin ihan neljällä jalalla...mutta rop-kehässä meidän meno näytti taas vähän kaukosulkeisilta...mutta hienosti meni nyt ne kaikki vaihdot m-i-s...ja useampaan kertaan...no tuliaisina serti, joten ihan kivat kotikisat.

Syksyn viettoa

2010-09-02T13:47:00.001+03:00

Alli rehaa miuluiten vedessä ja suorittaa kaikenlaisia akrobaattisia liikkeitä mahdollisimman vaikeissa olosuhteissa...

Hemu nukkuu, nukkuu, nukkuu...

Ja Siiri vahtii pihaa...

Tokoa viilaten

2010-08-31T18:46:00.004+03:00

Perjantain Marian tokoista ei juuri kerrottavaa ole. Alkuun tehtiin hienoja seuraamispätkiä ja siinä sitten vuoroamme odotellessa fellow sheepdog pyöräytti tosi näppärästi useamman aitaelementin kasaan aikamoisella ryminällä. Tosin fiksu paimenkoira kun on, niin sai ne hienosti kaatumaan sohvan päälle niin, että jäi itse sinne turvalliseen koloon aitojen ulottumattomiin. Mutta kaikkinensa hieno suoritus...tämän johdosta meidän luoksetuloista ei tullut oikein mitään, kun Alli katseli mielummin seinille, sujahteli putkeen, eikä nyt ainakaan juossut sinne aitojen suuntaan...siinä meni sitten reilu vartti, että pyreneesi normalisoitui ja loppuun päästiin tekemään vielä kaukoja. M-i ihan ok, mutta taas näyttää siltä, ettei se sekatekniikka välttämättä toimisi Hipatsiinilla. Eli ne muut vaihdot menee todennäköisesti taas uusiks...no, loppuun taas seuraamista ja palkaksi uusi lelu (pesukarhun häntä...).

Lauantaina tehtiin vain pitkä lenkki, ei hotsittanut tokoilu ollenkaan. Sunnuntaina käytiin tekemässä avon tsekkaus. Luoksetulo (ei mitenkään yllätys...) on ainoa todella ongelmallinen liike, ei nimittäin pysähtynyt ollenkaan...vauhti oli kyllä ihan erinomainen. Muutoin pientä viilaamista oli yleisesti ottaen perusasennoissa. Seuraamisessa viilausta vaatii erityisesti käännökset, muuten on ihan hyvällä mallilla (tosin poikitti muutamaan otteeseen?). Jäävät edelleen tosi hienoja ja varmoja. Nouto hyvällä vauhdilla, luovutuksessa täytyy olla tarkka, ettei vapauta itse itseään jo kapulan luovutuksesta. Kaukoissa molempiin istumisiin tarvittiin kaksi käskyä...Hyppy bueno, samoin paikalla makuu. Liikkeiden välit/siirtymät oli todella onnistuneita ja kisapalkkaus taitaa toimia paremmin kuin mikään lelu tai makupala...eli ei ihan toivotonta!

Maanantaina pidettiin pieni viilaushetki perusasentojen ja kaukojen kanssa. Tiistai-aamuna jatkettiin samoja sulkeisia ja tehtiin lisäksi peltojälki (lyhyt, kaksi 90 asteen kulmaa, namit kulmissa). Peltojäljellä hyvää ja keskittynyttä menoa, mutta toisen kulman jälkeen nenä nousi ja ajatus katkesi...avuilla loppuun asti. Eli jos nyt muistaisi, että seuraavalla kerralla ne loivemmat kulmat...

Tiistai-iltaan oli vielä mahdutettu kisaryhmän tokoreenit. Aloitettiin seuraamisella ja avo-hypyllä (liikkurin kera). Seuraaminen ei oikeastaan parempaa olisi voinut ollakaan. Hypyssä kiersi ja kanssatokoilijat sanoivat, että hypätään liian läheltä eikä Allin askeleet sen takia oikein "sovi" hyppyyn. Kauempaa otettuna hyppäsi hyvin, tietenkin. Muistaakseni hilasin meidät aika lähelle sitä estettä sen takia, ettei pyreneesi sinkoudu toiselle puolelle niin pitkälle. Ja menihän se nytkin aika pitkälle, mutta toisaalta osa ongelmaa saattaa olla siinä, ettei pyreneesi pysty pitämään hyppyä ns. kasassa (tämänkin muut huomasivat, on se vaan niin hyödyllistä, kun on monta silmäparia katsomassa). Yksikseen otettiin vielä luoksetulon stoppeja ja noutokapulan luovutusta. Paikalla makuu ja istuminen vielä ryhmän kanssa, ei ongelmaa. Muutenkin ihan mukavat reenit. Uusi paikka ja mukana yksi meille vieras koira. Kaikesta huolimatta keskittyminen oli hienoa ja ilme hyvä. Hiukan vakavaksi Alli menee kyllä silloin, jos kaverit tulee oman repun tykö...vaikeaa oli myös siinä vaiheessa kun bc:t Bertta ja Luu riehuivat keskenään reenien lopuksi. Lievää päättämisen vaikeutta oli sen suhteen, että meniskö itse mukaan, pysyis vahtimassa omia tavaroitaan vai toimis yleisenä järjestyspoliisina...

Tokoa+esineruutu

2010-08-26T22:53:00.002+03:00

Tiistaina lepäiltiin, mutta keskiviikkona oltiin taas uudessa porukassa tokoilemassa. Taidettiin tehdä seuraamista käskytettynä (paranee koko ajan) ja hyppyä (yksi hyppy kisamaisesti; meni hyvin, joten jätettiin siihen) ja paikalla makuuta. Melkein jo arvasin, että nousee paikalla makuusta heti kun lähden, koska siinä oikealla puolella oli ihan hirveä räkämälli, jonka huomasin vasta lähtiessä. Eli nousi sitä haistelemaan, mutta uudella yrityksellä pysyi jo normisti. Tehtiin myös ihan hauska paikalla istumisharjoitus, jossa koirat oli ringissä ja ohjaajat kiersivät sitten sitä rinkiä ja pysähtyivät aina jokaisen koiran kohdalla. Yllättävää, ettei Hipatsiini noussut (häntä oli kuulemma kyllä heilunut...), koska sehän olis hyppäämässä kyllä ihan jokaisen syliin aina mahdollisuuden tullen.

Tänään tehtiin aamusta kaukoja ja vähän kisapalkkaamista. Illalla päästiin lisäksi kisaryhmän reeneihin. Tällä kertaa olin rustannut reenisuunnitelmat ihan paperille, että tulee tehtyä vain ja ainoastaan se, mitä pitääkin. Tehtiin seuraamista, edelleen paranemaan päin (hiukan edisti, mutta parempi sekin kuin perässä hiihtäminen). Ensimmäisessä paikalla makuussa hilpas perään. Ei aavistustakaan, minkä takia, ehkä hämäsi se, että kävelin suoraan repulle. Uusinnalla ihan normisuoritus. Metskua ei pitänyt ottaa, mutta kiusaus kasvoi liian suureksi, kun kapula oli käynyt Bertan suussa...hetsaamalla ei mitään ongelmaa, eli sekä piti että haki hienosti. Varsinainen puukapulan nouto aloitettiin lelun noudolla ja siitä sitten perään kapulan haulla - hyvä vauhti. Yhden luoksetulon otin niin, että Miinu piti "kiinni", vauhti edelleen hyvä (suorapalkka). Ruutuun vein lelun, joten sekin oli ihan vauhdikas. Enempää ei pitänyt ottaa, mutta pyreneesi kävi sellaisilla kierroksilla, että otettiin vielä ruutua paikan haulla. Ihana hinku Apalla sinne on ja se paikan hakeminen on jokseenkin perfect ilman kosketusalustaakin. Loppuun vielä paikalla makuu, no problemos. Pienen lenkin kautta käytiin Miinun ja Bertan kanssa tekemässä esineruutu. Alue kapea, mutta syvä ja vietiin Allin kanssa esine ihan perälle asti (nostatutin muutaman kerran ruudussa esineen). Hyvin lähti, pysähtyi haistelemaan matkalla jonkun hajun, sinkos esineelle ja toi sen hyvällä palautusvauhdilla suoraan sivulle. Vautsi vau!

Ja tokoa pukkaa

2010-08-24T13:52:00.002+03:00

Eilisilta vietettiin sitten Päivin (partis)tokossa. Pyrtsi oli virtaa täynnä, mikä yllätti kyllä minut, siis periaatteessa...teemana oli hypyt ja luoksetulo. Hypyissä jatkoin sitä välimatkan kasvattamista suhteessa esteeseen Lentsun periaatteella. Eli namialustalle hypätään ja matkaa kasvatetaan pikkuhiljaa. Tällä kertaa taidettiin päästä siihen kolmeen metriin, mutta ei me niitä toistojakaan otettu kuin kolme. Käytiin itse viemässä namit ekalla kerralla, Päivi laittoi muut (tällä pyritään vaikuttamaan myös siihen, ettei ne esteen toisella puolella haahuilevat ihmiset olis niin erityisen epäilyttäviä). Toisella kierroksella tehtiin ihan vaan takaisinhyppyjä, jotka Allilla onnistuu ihan erinomaisesti (jos ei nyt Turus ni ainakin Tampereella...). Paikalla makuutakin otettiin tähän väliin, aikaa vierähti peräti neljä minuuttia ja kävin nyt piilossa (Lentsun ohjeiden mukaan) vain loppuvaiheessa. Ja hyvin pysyi taas. Kupittaallahan Allin paikalla makuut onnistuivat myös ihan erinomaisesti, mistä täytyy olla kyllä todella tyytyväinen. Ja niin paljon kun me niidenkin kanssa silloin keväällä takkuiltiin - kova työ kannattaa! Loppuun yksi luoksetulo pallopysäytyksellä - mukavasti on vauhtia tullut lisää (ehkä vain sattumaa - eihän ny yks Turun viikonloppu sentään ihmeitä saa aikaiseksi!). Ja oli muuten tällä kertaa ihan erityisen kiva häiriö...helikopteri, tietenkin, ja pörräsi vielä ihan vieressä ja todella matalalla...

Reeni-intoa on taas ihan mielettömästi, jotenkin tuo Turun viikonloppu avasi taas pyrtsitokoilun maailmaa entisestään. Ydinasia on ehdottomasti se motivaation kasvattaminen, mikä ei onneksi ole Allin kohdalla vaikeaa. Ja tietysti minun ohjaajataitojen kehittäminen, mikä onkin sitten se vaikeampi palikka...no, tänään on kuitenkin pidettävä vapaapäivä.

Pari päivää Turus...

2010-08-22T21:15:00.002+03:00

...ja tässä oli lopputulos...ihan vaan vähän väsyny pyreneesi...

Kerta kaikkisen kiireinen viikko on takanapäin. Viikko oli kiireinen myös pyreneesille, joka vaihtoi maisemaa useampaan kertaan aina maaseudun rauhasta Kupittaan vilskeeseen. Maalla päästiin kokeilemaan peltojälkeä ihan vastapuidulle kaurapellolle. Ensimmäinen jälki meni jokseenkin pieleen, koska hävitin itse sekä jäljen lähtö- että lopetuspaikan. Olin kyllä viljellyt jäljen täyteen nameja, mutta kas kummaa ne olivat hävinneet sen vartin aikana, mitä viereisessä hevosaitauksessa reenattiin...ja tietenkin, kun jälki oli vain vartin vanha, niin pyreneesinkään seilailusta ei oikein ottanut selvää, että oliko jyvällä vai ei. Seuraavan päivän jälki olikin reilun tunnin vanha ja nameja oli muutama siinä yhdessä 90 asteen kulmassa. Suoran meni todella hyvin ja yllättävänkin rauhallisesti, kääntyi hyvin, söi namit, mutta tämän nenän noston jälkeen oli ihan hoomoilasena, joten jouduin näyttämään uudelleen jäljelle. Vaikeamman oloista on, mitä metsäjälki. Täytyisi ihan selkeästi helpottaa ja tehdä kaarevia käännöksiä ens alkuun. Nameja en kyllä välttämättä viljelisi liiaksi, koska työskentely on selkeästi hitaampaa/rauhallisempaa/tarkempaa kuin metsäjälki myös ilman niitä nameja. Maaseudun rauhassa päästiin reenaamaan myös upealle nurtsille, mis vedettiinkin sitten aika vauhdikkaita reenejä.
Torstaina kiiruhdettiin kisaryhmän reeneihin, joissa Allin kanssa tehtiin jäävät ja nouto. Paikalla makuussa menin piiloon, mutta pyreneesi tuli perässä, joten...
Marian tokossa tehtiin liikkeestä seisomista. Tarkoituksena oli keskittyä ennakointiin, minkä takia pyreneesiä seurautettiin läpi useampaan otteeseen. Seisomisessa sinänsä ei tainnut olla ongelmaa. Otettiin myös noutoa, jossa kokeiltiin sellaista versiota, että lähetin Allia suoraan leikistä uudelleen kapulalle.
Ja sitten se Turun reissu. Lentsun tokoviikonloppu oli maineensa veroinen. Täytyy kyllä tunnustaa, että hiukan nieleskelin siinä kohtaa, kun tajusin, minkälaisissa olosuhteissa reenataan. Kupittaallahan (tokonurtsi maauimalan, kili+lintutarhan, futiskenttien keskellä) oli vielä lauantaina joku lasten urheilutapahtuma, minkä takia vilinää ja vilskettä (ja niitä lapsiperheitä...) oli aikas paljon. Niin ja kaiken kukkuraksi vielä aika iso heppakin oli paikalla. Että saatiin sitten kaikenlaisia ongelmia aikaiseksi liikkeissä, jotka minun mielestäni olivat jo ihan hyvällä mallilla...taidan purkaa näitä liikekohtaisia ohjeita tarkemmin sitten jossain kohtaa ensi viikolla, mutta meidän suhteenhan nyt niitä suurimpia kehittämisen kohteita ovat, edelleen, se kontakti ja toisaalta myös minusta kaukana työskentely (siis yksinkertaisesti irtoaminen). Onneksi molemmat ovat asioita, joita voi parantaa. Ja tämä parantaminen tapahtuu onneksi aika yksinkertaisten asioiden avulla. Esimerkiksi tunnariin saatiin mukavaa vauhtia, kun vietiin ekaks kapula yhdessä ehkä n. 30 metriin, jossa vähän hetsasin ja sitten mentiin takasin lähetyspaikalle, josta lähetys vasta pienen "ärsyttämisen" jälkeen. Ja kyllähän se pyreneesi sitten lentikin! Seuraamisen yhteydessä puolestaan kontaktia vahvistettiin palkkaustavan kautta: lelu aina vasemmassa taskussa, josta otan lelun eteen+leikin yhdessä Allin kanssa (tehty liiaksi sitä, että heitän lelun eteen tai tiputan kainalosta). No, keskeisinä asioina on siis toisaalta minun merkityksen vahvistaminen ja toisaalta sitten sen itsenäisen työskentelyn vahvistaminen nimenomaan sen motivaation noston kautta. Toisaalta Lentsu alleviivasi myös sitä, että herkkiskoiran kanssa myös rutiinit on todella tärkeitä, mikä tarkoittaa meidän kohdalla sitä, että reenitapaa lähdetään rakentamaan kisasuorituksesta käsin: mitään ei saa tulla yllätyksenä/tehdä eri tavalla, koska Alli reagoi kaikkeen tällaiseen todella vahvasti. Esimerkkinä juuri tuo seuraaminen, jonka tulisi aina mennä samalla tavalla. Alkuun leikkimistä/hetsaamista, lelu vasempaan taskuun, liikkeen suorittaminen ja palkka aina sieltä taskusta...nyt saatiin siis tosi hyvin esille tätä Allimaista herkkyyttäkin ja sitä, miten tämäkin on taas lopulta minusta kiinni...Allihan, herkkiksenä, ei saisi koskaan tuntea epäonnistuneensa. Ongelmanahan on nyt sitten se, että vaikka minä kuinka yrittäisin iloita myös niistä "ei niin hyvistä suorituksista", niin Alli hyvin vaivattomasti pystyy lukemaan ihan ne ajatuksenikin...eli pienikin vihje siitä, että asia/liike ei mene hyvin, niin Alli ottaa ns. ritolat hyvin äkkiä. Kun sen pienen pyreneesin suurin juttu on nimenomaan se omistajan miellyttäminen ja auta armias, jos se ei siinä "onnistu"...Kaiken kaikkiaan viikonloppu oli todella raskas, mutta samalla myös todella antoisa. Erityisen mielenkiintoisena pidin sitä tapaa, jolla Lentsun mukaan rakennetaan kisakoiran reenaamista (palkkaamattomuusreenit, kaikki onnistuu-reenit, vauhtireenit, tekniikkareenit). Ajattelin itse kokeilla tätä tapaa, mikä tarkoittaa meidän kohdalla tekniikkareenien vähentämistä ja kaikki onnistuu reenien lisäämistä. Siis tokohan on ihan oikeasti kivaa ja tämän ajatuksen täytyy näkyä myös reenaamisessa!

Se täytyy kyllä vielä sanoa, että olihan aika upeita koirakoita tuolla Lentsun viikonlopussa mukana. Tuntuu kyllä välillä (siis aika useasti), että bc:t on ihan eri planeetalta...siis ihan mielettömiä suorituksia nuorilta koirilta, jotka varmaan jo parin vuoden sisään loistavat jo joissakin arvokisoissa.

Hakua

2010-08-15T19:18:00.002+03:00

Turkasen kuuma ilma taas kerran, mutta metsässä oli sentään ihan siedettävää. Allille kolme maalimiestä, ensimmäinen pakona, toinen haamuna - oikein hienot pistot ja hallitusti sivulla takaisin keskilinjalle. Kolmannella joutui tekemään paljon töitä, mutta lopulta sai hajun ja Jukkakin löytyi. Hienoa ja motivoitunutta menoa!

Ensi viikolle ohjelmassa on pari peltojälkeä, kisaryhmän ja Marian tokot sekä pelonsekaisissa tunteissa jo kauan odotettu tokoreissu Turkuun...ans kattoo ny...

Pöytyän pennelit

2010-08-14T18:37:00.001+03:00

Niin, kun ei voi vielä uutta penneliä ottaa...Hugon kohdalla teki kyllä tiukkaa...mutta kun Siirille on luvattu, että uutta penneliä ei oteta.

Alli tais tässä seurata Alpon puuhia

Sylvi-mamma ja Rauha

Lunki-Alpo

Martta